Kauppakamarin talouskatsaus: Työn hinta on enemmän kuin palkkakuitin näkymä
Kansainvälisissä vertailuissa ilmenee, että Suomessa sekä verotuksen että julkisten menojen tasot ovat korkeita muihin OECD-maihin verrattuna. Lisäksi taantuva talous aiheuttaa paineita julkisen talouden tasapainottamiselle. Talousennustelaitokset povaavat taloustilanteen heikentymistä seuraavien vuosien osalta.
”Julkisten menojen suuri määrä selittyy sillä, että monet asiat Pohjoismaissa tehdään julkisen sektorin kautta. Yksi varjopuoli julkisten menojen suureen määrään on kuitenkin se, että myös kansantalouden tulojen tulisi olla suuria. Verotus vääristää yksilön valintoja ja aiheuttaa siten hyvinvointitappioita”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Kotamäki muistuttaa, että ansiotuloverotus kiristyy suurelle osalle palkansaajista vuoden 2020 aikana.
”Jo valmiiksi kireän verotuksen takia ansiotuloverotuksen kiristymisen voi nähdä pulmallisena. Myös kylmenevä suhdannetilanne olisi perustellut neutraalimpaa veropolitiikkaa”, Kotamäki jatkaa.
Suomessa verokiila on suuri. Katsauksesta käy ilmi, että 3 000 euron kuukausipalkasta työnantajan kustannus on yli 3 800 euroa ja työntekijälle jää käteen alle 2 400 euroa. Verokiilaan sisältyy palkansaajan maksamien verojen ja maksujen lisäksi myös työnantajien tilittämät vakuutusmaksut.
”Kansantaloudellisesti tärkeä kysymys on, kuinka työvoimakustannuksen suuruus vaikuttaa työllisyyteen. Kansantalouden tuotanto muodostuu, kun yritykset yhdistelevät työpanosta ja pääomaa”, Kotamäki sanoo.
”Pitemmällä aikavälillä työvoimakustannuksen nousu saa aikaan sen, että yritysten kannattaa siirtyä pääomavaltaisempaan työtapaan. Käy siis niin, että yritykset korvaavat työvoimaa pääomalla”, Kotamäki jatkaa.
Kotamäki muistuttaa, että työllisyysasteen nousu on hallitusohjelman tulopohjan vahvistamisen tärkein tekijä. Hallituksen tähän mennessä tehdyt toimet ovat Kotamäen mukaan oikeansuuntaisia, mutta työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tai julkisen talouden tasapainottamiseksi riittämättömiä.
Puolet työllisyystavoitteen päätösperäisistä toimista tulisi olla valmiina budjettiriihessä vuonna 2020. Hallitus on myös erikseen linjannut, ettei se tee työllisyyttä vähentäviä toimenpiteitä ilman samanaikaisesti työllisyyttä parantavia toimia.
”Ensimmäisen budjettiriihen jälkeen näyttää vielä siltä, ettei hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ole esitetty uskottavia toimenpiteitä. Ja tästä suoraan seuraa se, ettei hallituksen tavoite julkisen talouden sopeutumisestakaan näillä askelmerkein tule toteutumaan. Tarvitaan enemmän tekoja ja myös julkisia tarkennuksia, jotta hallituksen keinojen tehokkuudesta päästäisiin todella keskustelemaan”, Kotamäki sanoo.
Lisätietoja:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarikysely: Viidennes kaikista ja kolmannes teollisuusyrityksistä aikoo lisätä investointeja hallituksen riihipäätösten vauhdittamana – lisää kasvua edistäviä toimia toivotaan16.5.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä tekemät veropäätökset lisäävät suomalaisyritysten halua investointeihin kotimaassa. Viidennes kaikista yrityksistä kertoi investointihalukkuuden lisääntyneen veropäätösten myötä. Teollisuuden alan yrityksistä investointeja aikoi lisätä 30 prosenttia. 67 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä toivoi hallitukselta vielä lisää kasvua edistäviä toimenpiteitä. Kauppakamarikyselyyn vastasi toukokuun alussa lähes 1500 yritystä.
Olli-Pekka Roiha Keskuskauppakamarin tietohallintojohtajaksi13.5.2025 11:00:44 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin tietohallintojohtajaksi on nimitetty Olli-Pekka Roiha (DI). Roiha siirtyy Keskuskauppakamariin rakennusyhtiö Skanskan tietohallintopäällikön tehtävästä. Roihalla on laaja kokemus erilaisten digitaalisten palvelujen, työkalujen ja sovellusten hyödyntämisestä liiketoiminnan kehittämisessä. Skanskan lisäksi Roiha on työskennellyt muun muassa IBM:llä.
Keskuskauppakamari: Kehysriihen linjauksia rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi toteutettava ripeästi7.5.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Hallituksen puoliväliriihessä tehdyt linjaukset tukevat yritysten kasvun ja investointien rahoitusta sekä tukevat suomalaisten rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että tehdyt linjaukset toteutetaan ripeästi.
iLOQ voitti Vuoden brändi 2025 -kilpailun6.5.2025 16:02:39 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin Vuoden brändi -kilpailun voittajaksi valittiin tänä vuonna iLOQ. Digitaalisia pääsynhallintamenetelmiä kehittävän yrityksen tarina alkoi jo yli parikymmentä vuotta sitten, kun yrityksen perustaja Mika Pukari kehitti lukolle toimintaperiaatteen, jossa avaimen työntöliike aiheuttaa sähköenergiaa lukkosylinterissä.
Kauppakamarien ilmastokysely: Trumpin toimet eivät hetkauta suomalaisyritysten ilmastotoimia - pian jo puolet yrityksistä asettanut päästövähennystavoitteita29.4.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kielteinen suhtautuminen ilmastotoimiin ja vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta ei juuri ole muuttanut suomalaisyritysten suuntaa ilmastotoimissa. Kauppakamarien ilmastokyselyyn vastanneista yrityksistä 72 prosenttia kertoo, ettei Trumpin toimilla ole vaikutusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme