Hyvä kävelynopeus ja lihasvoima tärkeitä iäkkäille murtumapotilaille
Hidas kävelynopeus ja matala lihasvoima korostuivat kuolleisuuden ennustajana etenkin ensimmäisenä luunmurtuman jälkeisenä vuonna verrattuna muihin aikoihin. Jos iäkäs henkilö selviytyi ensimmäisestä murtuman jälkeisestä vuodesta, huonoon fyysiseen kuntoon liittyvä kuolleisuusriski laski lähes samalle kuin henkilöillä, jotka eivät olleet kokeneet murtumaa.
- Ihmisellä on paremmat valmiudet selviytyä stressitilanteesta kuten luunmurtumasta, mikäli lihasvoima ja liikkumiskyky ovat paremmalla tasolla. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että hyvä lihasvoima ja kävelynopeus kuvastavat fyysistä resilienssiä eli elimistön selviytymiskykyä fyysiseen terveyteen liittyvissä stressitilanteissa, tohtorikoulutettava Kaisa Koivunen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.
Luunmurtumat ovat ikääntyneillä yleisiä, ja ne johtavat muun muassa terveyden ja toimintakyvyn heikkenemiseen sekä ennenaikaiseen kuolemaan. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria murtuman jälkeisessä toipumisessa.
Hyvä fyysinen toimintakyky suojaa ennenaikaiselta kuolleisuudelta ikääntyessä. Toistaiseksi ei ole tiedetty, onko hyvän lihasvoiman ja kävelynopeuden suojaava merkitys erityisen suuri vakavien tapahtumien kuten luunmurtumien jälkeen.
- Aihetta on ollut vaikea tutkia, sillä harvoin on mitattua tietoa siitä, millainen oli murtuman kokeneiden henkilöiden fyysinen suorituskyky ennen murtumaa. Meillä on ainutlaatuinen tutkimusaineisto, jossa alkumittausten jälkeen henkilöiden murtumia ja kuolleisuutta on seurattu rekistereistä 15 vuoden ajan, Koivunen kertoo.
Terveydenhuollossa riskiryhmien seulonnalla voitaisiin murtumien ehkäisyn lisäksi myös vähentää murtumista aiheutuvaa haittaa.
- Esimerkiksi henkilöitä, joiden fyysinen toimintakyky uhkaa heiketä olisi tärkeää ohjata liikuntaharjoittelun pariin, Koivunen toteaa.
Tutkimuksen alkumittausten aikana osallistujat olivat 75- tai 80-vuotiaita. Alun 482 osallistujasta murtuman sai 176 henkilöä keskimäärin kuusi vuotta alkumittausten jälkeen. Murtumia ja kuolintietoja seurattiin 15 vuotta. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto.
Alkuperäisjulkaisu: Koivunen, K., Sillanpää, E., von Bonsdorff, M., Sakari, R., Törmäkangas, T., Rantanen, T. Mortality Risk among Older People Who Did vs. Did Not Sustain a Fracture: Baseline Pre-Fracture Strength and Gait Speed as Predictors in a 15-Year Follow-Up, The Journals of Gerontology: Series A, glz251, https://doi.org/10.1093/gerona/glz251
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Kaisa Koivunen, kaisa.m.koivunen@jyu.fi, 050 3608818
Tiedottaja Martta Walker, martta.a.walker@jyu.fi, 040 8054717
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme