Saan olla minä -kampanjassa näytetään, että lapsella on oikeus olla oma itsensä

Ensi viikolla lähtee käyntiin Lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuoden kampanja Saan olla minä. Lapsen oikeuksien viestintäverkoston järjestämällä kampanjalla muistutetaan lasten oikeuksista ja aikuisten velvollisuuksista.

Sosiaalisessa mediassa näkyvän kampanjan tavoitteena on osoittaa lapsille ja nuorille, että heillä on oikeus olla oma itsensä, eikä syrjintä ole sallittua. Kampanjalla halutaan herättää myös aikuisia pohtimaan suhdettaan erilaisuuteen.

Kampanjan hashtag #saanollaminä muistuttaa Lapsen oikeuksien sopimuksen viestistä: jokainen lapsi ja nuori on yhtä arvokas eikä ketään saa syrjiä.

Hashtag #saatollasinä on puolestaan lupaus olla syrjimättä ja puuttua syrjintään.

Kampanjan kasvoina nähdään joukko tavallisia nuoria, jotka kertovat videoilla oman tarinansa, kuinka heillä on mahdollisuus olla juuri sellaisia kuin he itse haluavat.

Kampanjassa tehdään yhteistyötä myös YouTube-vaikuttaja Tuure Boeliuksen kanssa.

Oululainen Herman Hietajärvi suunnittelee opiskelevansa liikunnanopettajaksi, Aino Parviaiselle elämän tukipilareita ovat puolestaan oma perhe ja tiivis ystäväporukka. Fereshteh Akbari haaveilee poliitikon urasta ja Mesi Kissaniitty unelmoi työskentelystä radiossa.

Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä Lapsen oikeuksien sopimus kieltää kaikenlaisen syrjinnän lapsen tai hänen huoltajansa ominaisuuksien perusteella.

– Syrjimättömyys on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteista, joka läpäisee koko sopimuksen. Suomi on sitoutunut tähän velvoitteeseen, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Syrjintä on erityisen haitallista lapsille ja nuorille. Harvinaista se ei kuitenkaan ole. Syrjinnän kohteeksi joutuvat usein ryhmät, joihin kohdistuu ennakkoluuloja ja stereotypioita. THL:n Kouluterveyskyselyn* mukaan 26 prosenttia 8–9-luokkalaisista on kokenut syrjivää kiusaamista. Saman ikäisistä kodin ulkopuolelle sijoitetuista, toimintarajoitteisista ja ulkomailla syntyneistä nuorista jo yli 40 prosentilla on syrjintäkokemuksia.

Mitä kuuluu sateenkaarinuorille -tutkimuksen mukaan transsukupuolisista nuorista yli 80 prosenttia on kokenut epäasiallista kohtelua, häirintää ja uhkailua*.

– Syrjintä aiheuttaa pahoinvointia ja yksinäisyyttä. Se vaikuttaa negatiivisesti myös lasten ja nuorten identiteettiin ja itsetuntoon ja sitä kautta terveyteen, Pekkarinen painottaa.

Pekkarisen mielestä me elämme hyvin ristiriitaista aikakautta, jota leimaa yhteiskunnan polarisaatio.

– Erilaisuus hyväksytään toisaalta paljon paremmin kuin esimerkiksi 1950-luvulla. Toisaalta erilaisuuden esiintulo on herättänyt valtavasti vastareaktioita, joka saattaa hämmentää lapsia ja nuoria. Yhteiskunta on jakautunut eri leireihin eikä vuoropuhelua käydä varsinkaan sosiaalisessa mediassa kovin sivistyneesti. Aikuisten pitäisi ymmärtää, että loppujen lopuksi vastakkainasettelu lisää koko yhteiskunnan turvattomuutta.

Kampanjaan voi osallistua ottamalla kantaa lasten oikeuteen olla oma itsensä ja jakamalla oman kuvansa tunnisteella #saatollasinä ja #saanollaminä.

Lue lisää: www.lapsenoikeudet.fi/saanollamina

Kampanjan järjestää lapsi- ja nuorisojärjestöistä, lapsiasiavaltuutetun toimistosta ja seurakuntien sekä valtion toimijoista koostuva Lapsen oikeuksien viestintäverkosto.

Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lasten ihmisoikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin voimaansaatettu ihmisoikeussopimus. Se täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

* THL:n Kouluterveyskysely 2017.

* Alanko, Katarina (2014) Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa?