Juuri julkaistu: Tehohoidosta ei ole aina apua spontaaniin aivoverenvuotoon
Spontaani aivoverenvuoto on vakava tila ja sen hoito on vaativaa. Kriittisimmin sairaat potilaat hoidetaan teho-osastolla.
”Monet teho-osastolla hoidetut potilaat eivät ole tehohoidosta huolimatta enää hengissä kolmen kuukauden kuluttua, sillä potilaan ennuste on saattanut alusta lähtien olla lohduton”, kokeellisen neurokirurgian dosentti Rahul Raj HUSin Neurokirurgian klinikasta sanoo. Nuorten Lääkärien Yhdistys valitsi hänet vuoden 2019 nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi.
Ketkä spontaanin aivoverenvuodon saaneista potilaista selviävät tehohoidosta, ketkä eivät?
Kuvantaminen ei riitä ennusteeseen
HUSissa tehdyn tutkimuksen mukaan aivoverenvuotopotilaan hengissä selviämistä ennustivat erittäin tarkasti kliiniset tekijät, joita ovat potilaan sairastamat muut sairaudet, ikä ja tajunnan taso. Kuvantamistiedot eivät sen sijaan tuoneet lisäarvoa ennusteen tarkkuuteen.
Tutkijat suosittelevat myös selvittämään, onko vuoto isoaivoissa vai pikkuaivoissa, sillä niiden ennustekijät poikkesivat toisistaan. Saatiin myös selville, että mitä lähemmäksi aivojen keskipistettä vuoto ulottui, sitä kohtalokkaampi se oli potilaalle. Kuvantamista tarvittiin siis verenvuodon paikantamiseen.
”Olennaista ennusteen kannalta on verenvuodon sijainnin lisäksi potilaan ikä, muut sairaudet ja tajunnantason arviointi. Ne kertovat parhaiten, onko potilas elossa vielä vuoden kuluttua ja selviääkö hän elimistölle raskaasta tehohoidosta ja mahdollisesta leikkauksesta”, Rahul Raj sanoo.
”Se, että potilasta ei hoideta teho-osastolla ei tarkoita, ettei potilasta hoideta ollenkaan.”
Aivoverenvuotopotilasta hoidetaan muun muassa laskemalla verenpainetta, poistamalla verenohennuslääkityksen vaikutus, huolehtimalla hengityksen jatkumisesta ja jossain tapauksissa neurokirurgisella leikkauksella.
Tehohoidetuista 43 prosenttia menehtyi
Arvostetussa Stroke-tiedelehdessä julkaistu tutkimus tehtiin vertaillen eloonjäämiseen vaikuttavia ennustetekijöitä. Tutkimukseen otettiin Suomen tehohoitorekisteristä lähes 1000 spontaanin aivoverenvuodon vuoksi vuosina 2003–2013 hoidettua potilasta. Tehohoidetuista potilaista 43 prosenttia menehtyi 12 kuukauden seurannan aikana.
Aineistosta selvitettiin, miten joko potilaiden kliinisten tietojen tai kuvantamistuloksien perusteella tai yhdistämällä kummatkin, olisi pystytty ennustamaan näiden potilaiden hengissä pysymistä tehohoidon jälkeen.
Juuri julkaistu tutkimus on osa HUS Akuutissa työskentelevän ensihoitolääketieteen professori Markus Skrifvarsin laajaa yliopistosairaaloiden tutkimushanketta, joka käsittelee tehohoidossa hoidettuja aivoverenvuotoja ja sydänpysähdyksiä.
Korkea verenpaine yleisin syy
Vuosittain noin 2600 suomalaista sairastuu spontaaniin aivoverenvuotoon eli aivojen verisuoni repeytyy ilman vammaa. Sen yleisin syy on verenpainetauti ja ikääntyneillä aivoverisuoniston seinämiin kertynyt proteiini.
Oireet vaihtelevat päänsärystä ja pahoinvoinnista syvään tajuttomuuteen. Aivokudoksen sisälle muodostunut verihyytymä häviää viikkojen sisällä itsestään pois, mutta hapenpuute aiheuttaa kudoksille usein vaurion.
Spontaania aivoverenvuotoa voi jonkin verran ehkäistä hoitamalla verenpainetautia sekä vähentämällä tupakointia ja alkoholin käyttöä.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kokeellisen neurokirurgian dosentti, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri Rahul Raj, puh. 044 319 1190, sähköposti rahul.raj@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme