Tutkijoiden ja yliopiston suhde on jännitteinen
Yhteiskunnan kasvavat odotukset korkeakoulutuksen tehtävistä sekä yliopiston tutkijoihin kohdistuvat vaatimukset ovat muuttaneet akateemista työtä – tutkijoiden roolit ja identiteetit ovat muuttumassa huomattavasti aiempaa moniulotteisimmiksi. Tutkijat toimivat useissa eri rooleissa tutkimuksen ja opetuksen lisäksi.
– Tutkijoiden työtä kohtaan kohdistuu valtavasti paineita niin yliopistoista kuin yhteiskunnastakin. Tämä on aiheuttanut sen, että he toimivat useissa eri rooleissa. Eri roolien välillä saattaa esiintyä ristiriitoja, kuten akateemisena johtajana toimiessa. Tämä luo haasteita tutkijoiden työhän, Siekkinen pohtii.
Lisäksi tutkijat ovat kyseenalaistaneet sitoutumisensa yliopistoihin epävarmojen uranäkymien vuoksi. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi tutkimusrahoitus, josta on tullut entistä kilpaillumpaa. Aiemman tutkimuksen mukaan vastavuoroinen sitoutuminen työnantajan ja työntekijän välillä olisi kuitenkin tärkeää. Jännitteitä ovat aiheuttaneet myös kollegiaalisen päätöksenteon heikentyminen ja vastaavasti keskijohdon vallan voimistuminen yliopistoissa.
– Tästä huolimatta näyttäisi siltä, että tutkijat muodostavat varsin vahvan ammattiryhmän, joka käyttää valtaa yliopistoissa monin eri tavoin. Esimerkiksi rekrytoinneissa professoreiden ja dekaanien valta on korostunut, Siekkinen täsmentää.
Monet yliopistojen muutoksista nähdään usein automaattisesti kielteisinä tutkijoiden työtä ajatellen. Esimerkiksi kansainvälisen liikkuvuuden standardisoiminen on lisännyt haasteita perheellisten tutkijoiden urilla etenemiseen. Siekkinen kuitenkin muistuttaa, että viimeaikaiset muutokset ovat olleet myös positiivisia.
– Urarakenteet, uralla etenemisen kriteerit sekä palkkaus ovat nykyään selkeämpiä, mikä on tehnyt akateemisesta urista läpinäkyvämpiä. Tällä on ollut myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi naisten urilla etenemiselle, väittelijä lisää.
YTM Taru Siekkisen aikuiskasvatustieteen väitöskirjan "The changing relationship between the academic profession and universities in Finnish higher education" tarkastustilaisuus pidetään 30.11.2019 Historica rakennuksessa H320 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä on professori Ivar Bleiklie (University of Bergen, Norja) ja kustoksena professori Jussi Välimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Taustatiedot:
Taru Siekkinen on valmistunut ylioppilaaksi Keuruun lukiosta vuonna 2001. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiologia vuonna 2011.
Siekkinen aloitti projektitutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksella vuonna 2012, ja on siitä lähtien työskennellyt useissa eri projekteissa, jotka ovat liittyneet korkeakoulutukseen ja akateemiseen työhön. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Exiting Academics in Networked Knowledge Societies (EANKS).Hän aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa alanaan aikuiskasvatus vuonna 2014.
Julkaisun tiedot: Väitöskirja on julkaistu Koulutuksen tutkimuslaitoksen verkkojulkaisusarjassa no. 35 ja löytyy pysyvästi osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7931-7.
Lisätietoja: Taru Siekkinen, taru.siekkinen@jyu.fi, puh. 040 705 4275
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme