Etla selvitys: Korotetut poistot todennäköisesti lisäävät investointeja
Suomen nykyisessä verojärjestelmässä aineelliset investoinnit tulee yleensä vähentää verotuksessa poistoina usean vuoden kuluessa. Poistojen jaksotus perustuu siihen, kuinka kauan investoinnin, esimerkiksi tuotannossa käytettävän koneen, arvioidaan tuottavan tuloa. Yksi tapa pyrkiä lisäämään investointeja on kasvattaa poisto-oikeuksia tai antaa yrityksille täysi poisto-oikeus, eli mahdollisuus vähentää käyttöomaisuuden koko hankintameno välittömästi sen tilikauden yhteisöveropohjasta, jolloin investointi toteutetaan.
Etlan tutkimusjohtajan Niku Määttäsen tänään julkaistu selvitys ”Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous” (ETLA Raportti 96) käy läpi tärkeimpiä korotettuihin poistoihin ja täyteen poisto-oikeuteen liittyviä näkökohtia sekä arvioi niiden hyödyllisyyttä kansantalouden näkökulmasta. Selvityksen mukaan poisto-oikeuksien korottaminen keventää investointien tuoton keskimääräistä verotusta lykkäämällä yritysten maksamaa yhteisöveroa. Korotettujen poistojen ansiosta investoinnit sitovat vähemmän pääomaa. Siksi korotetut poistot myös lievittävät rahoituksen saatavuuteen mahdollisesti liittyviä ongelmia.
Korotetut poistot lisäisivät investointeja Suomessakin
Määttäsen mukaan kansainvälisessä tutkimuksessa on löydetty vahvaa näyttöä sen puolesta, että poisto-oikeuksien kasvattaminen kasvattaa myös investointeja.
- Tutkimuksen perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että korotetut poistot lisäisivät investointeja myös Suomessa. On kuitenkin mahdotonta arvioida tarkasti, kuinka paljon investoinnit kasvaisivat. Suomen suhteellisen matala yhteisöveroaste, matala yleinen korkotaso ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen erityispiirteet pienentävät korotettujen poistojen vaikutusta investointeihin. Poisto-oikeuksien korottamisella voi silti olla suuri vaikutus erityisesti joidenkin sellaisten yritysten investointikannustimiin, jotka joutuvat nyt maksamaan korkeaa lainakorkoa, Määttänen arvioi.
Listaamattomien yritysten osalta korotetun poisto-oikeuden hyödyntäminen ei välttämättä ole yrityksen omistajien kannalta järkevää. Tilannetta mutkistaa osinkoverotus, sillä korotetut poistot pienentävät yritysten nettovarallisuutta, mikä joissakin tilanteissa kiristää osinkojen verotusta.
Julkisen talouden kannalta korotetut poistot ovat Määttäsen mukaan suhteellisen riskitön tapa pyrkiä kasvattamaan investointeja.
- Samat syyt, jotka pienentävät korotettujen poistojen vaikutusta investointeihin, myös pienentävät niiden mahdollista kielteistä vaikutusta julkiseen talouteen. Esimerkiksi matalan korkotason vuoksi yhteisöverokertymän lykkääntymisellä ei ole suurta merkitystä julkisen talouden kestävyyden kannalta. Korotetut poistot eivät myöskään kärjistäisi listattujen ja listaamattomien yritysten erilaista verokohtelua, Määttänen toteaa.
Julkisen talouden näkökulmasta on myös hyvä asia, että korotetut poistot kohdistuvat vain uusiin investointeihin. Parhaimmillaan korotetut poistot vahvistavat julkista taloutta erityisesti kasvattamalla työn tuottavuutta ja sitä kautta useita veropohjia.
Kassavirtaverotus parantaisi verotuksen neutraalisuutta
Lainarahoitteisten investointien korkojen vähennys verotuksessa ja korotetut poistot sopivat kuitenkin selvityksen mukaan huonosti yhteen. Tältä osin korotetut poistot pikemminkin heikentävät verotuksen neutraalisuutta, jos korkovähennystä ei samalla rajoiteta.
Täysi poisto-oikeus olisikin perusteltua yhdistää korkovähennyksen poistamiseen investointien rahoittamiseksi otettujen lainojen osalta. Tällöin voidaan puhua kassavirtaverotuksesta. Siihen siirtyminen parantaisi selkeästi verotuksen neutraalisuutta keventämällä omalla pääomalla rahoitettujen investointien tuoton verotusta ja asettamalla oman ja vieraan pääoman verotuksellisesti samalle viivalle.
Nyt julkaistu tutkimus on TT-säätiön rahoittama.
Määttänen, Niku: Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous (ETLA Raportti 96)
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Niku Määttänen, ETLA, p. 041-545 6721, niku.maattanen@etla.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niku MäättänenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-545 6721niku.maattanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia7.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme