Hedelmöityshoidot eivät lisää kromosomihäiriöitä istukan tai sikiön soluissa
Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat ovat osallistuneet kansainväliseen yhteistyöhön, jossa kartoitettiin hedelmöityshoitojen aiheuttamia kromosomimuutoksia ja mahdollisia vaikutuksia lasten terveyteen.
Hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneissa varhaisissa alkioissa on aiempien tutkimusten perusteella runsaasti kromosomien mosaikismia: vaihtelevia kromosomimääriä sekä osien kahdentumista tai häviämistä. Kromosomien epävakauden on arveltu laskevan alkionsiirron onnistumisprosenttia ja vaikuttavan näin merkittävästi hedelmöityshoitojen onnistumiseen.
Lisäksi kromosomihäiriöt ovat herättäneet huolta niiden mahdollisista vaikutuksista hoidoilla alkunsa saaneiden lasten terveyteen.
Tutkimus koskee koko ajan kasvavaa ja kooltaan merkittävää osaa väestöstä: vuoden 1978 ensimmäisen koeputkihedelmöityksen jälkeen hoitojen avulla on arvioitu syntyneen jo yli 7 miljoonaa lasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan Suomessa vuonna 2016 syntyneistä lapsista 5,4 prosenttia on saanut alkunsa koeputkihedelmöityksellä.
Tutkimuksessa vertailtiin 49 hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneen ja 62 luonnollisesti hedelmöittyneen vastasyntyneen veren sekä istukan DNA:ta. Myös lasten vanhempien verinäytteiden DNA tutkittiin, jotta pystyttiin erottamaan uudet muutokset vanhemmilta perityistä muutoksista. Hedelmöityshoidoissa käytettyjä alkioita ei millään lailla tarkasteltu mahdollisten kromosomimuutosten suhteen ennen valintaa ja siirtoa kohtuun.
Tutkituista 111 istukasta kahdestatoista (10,8 %) löytyi DNA-kopiomäärissä muutoksia, jotka eivät periytyneet vanhemmilta. Näistä yhteensä 15 muutoksesta neljä oli myös vastasyntyneen veressä ja 11 ainoastaan istukassa.
Kaikkiaan kolmesta hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneesta istukasta löytyi kromosomimuutos, joista kahdessa tapauksessa häiriö löytyi myös vastasyntyneen verestä. Viitteitä hoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutuksista kromosomimuutoksiin – oliko koeputkihedelmöityksessä käytetty mikroinjektiota, tuoretta tai pakastettua alkiota – ei tutkimuksessa löytynyt.
Luonnollisesti hedelmöittyneiden raskauksien istukoista yhdeksästä löytyi kromosomimuutoksia, joista kaksi löytyi myös lapsen verestä.
Kun tarkasteltiin vain syntymäpainoltaan keskivertoja lapsia, oli kromosomimuutosten määrä hedelmöityshoitoryhmässä 3/48 (6.3 %, kaikki löydetyt muutokset olivat tässä keskipainoisten ryhmässä) ja luonnollisesti hedelmöittyneissä 6/50 (12 %).
– Tutkimuksen mukaan hedelmöityshoidot eivät lisää kromosomimuutosten määrää istukan tai vastasyntyneen soluissa. Hedelmöityshoidoissa havaittu varhaisen blastokystivaiheen runsas kromosomaalinen mosaikismi häviää myöhemmissä kehitysvaiheissa ennen syntymää ja alkioista osan kehitys keskeytyy jo varhain, toteaa tutkimuksessa mukana ollut dosentti Nina Kaminen-Ahola Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa eri puolilta genomia löydetyt muutokset vaikuttavat satunnaisilta ja harvinaisilta, eikä niillä huomattu olevan vaikutusta istukan toimintaan tai sikiön kehitykseen.
Työssä on mukana suomalaisia epiART- ja epiFASD-tutkimuksiin osallistuneita perheitä.
Tutkimus on julkaistu Nature Medicine -tiedelehdessä.
Lisätietoja:
Professori Andres Salumets, Tarton yliopisto, Viro, ja Helsingin yliopisto
Sähköposti: Andres.Salumets@ut.ee
Dosentti Nina Kaminen-Ahola, Helsingin yliopisto
(epiART – ja epiFASD tutkimukset)
Puh. 050 4482768
Sähköposti: nina.kaminen@helsinki.fi
Tutkimusryhmän kotisivut
Viite:
In vitro fertilization does not increase the incidence of de novo copy number alterations in fetal and placental lineages.
Zamani Esteki M, Viltrop T, Tšuiko O, Tiirats A, Koel M, Nõukas M, Žilina O, Teearu K, Marjonen H, Kahila H, Meekels J, Söderström-Anttila V, Suikkari AM, Tiitinen A, Mägi R, Kõks S, Kaminen-Ahola N, Kurg A, Voet T, Vermeesch JR, Salumets A. Nat Med. 2019, 25(11):1699-1705. https://doi.org/10.1038/s41591-019-0620-2
*********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme