Tutkimus osoitti ensi kerran mekanismin, jolla isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit edistävät enterovirusinfektiota
Enterovirukset ovat yleisiä ihmisiä infektoivia viruksia, jotka voivat aiheuttaa lievien oireiden ohella myös vakavampia tulehduksia.
Kalpaiiniproteaasit ovat yleisiä solulimassa olevia proteaaseja, joilla on paljon tehtäviä solun valkuaisaineiden prosessoinnissa. Jo aiemmissa tutkimuksissa dosentti Varpu Marjomäen tutkimusryhmä Jyväskylän yliopistossa on osoittanut, että estämällä solun kalpaiinientsyymien toimintaa enterovirusinfektio voidaan estää hyvin tehokkaasti.
Tuore tutkimus toi uutta tietoa kalpaiinientsyymien toiminnasta ja paljasti, millä mekanismilla nämä proteaasit voisivat edistää virusinfektiota. Tutkimus osoitti että kalpaiinit pystyvät prosessoimaan viruksen pitkää polyproteiinia, josta täytyy pilkkoa edelleen viruksen kuoren valkuaisaineet uusia viruspartikkeleita varten.
Pilkkomismekanismi osoitettiin tutkimuksessa In vitro -menetelmällä koeputkessa.
”Nyt tehty tutkimus viittaa siihen, että enterovirukset ovat pitkän evoluution aikana oppineet hyödyntämään solun resursseja paremmin ja varmistamaan, että infektion tuloksena isäntäsolu tuottaa ison määrän uusia muita soluja infektoivia viruksia”, sanoo Marjomäki.
Kalpaiinientsyymien toiminnan estämisen (inhiboinnin) osoitettiin estävän myös viruksen omien proteaasien toimintaa. Kalpaiiniproteaasien inhibointi tarjoaa siis houkuttelevan mahdollisuuden kehittää tehokkaita antiviraalihoitoja perustuen näihin proteaaseihin.
”Tällä hetkellä ei ole vielä kliinisessä käytössä hyväksyttyä antiviraaleja hankalien enterovirusinfektioiden hoitoon", Marjomäki kertoo.
Tutkimuksen tulokset ovat käänteentekeviä, arvioi evoluutiovirologi, tohtori Marco Vignuzzi Pasteur-Instituutista, Pariisista. Vignuzzin mukaan pikornavirustutkimuksessa nämä tulokset ovat vuoden mielenkiintoisimpia havaintoja ja innostavat varmasti laajasti lisätutkimuksiin myös muiden virusryhmien tutkijoita.
Tuore tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston tutkijoiden Minna Hankaniemen, Juha Määtän, Vesa Hytösen ja Olli Laitisen kanssa. Työtä on tukenut Jyväskylässä Jane ja Aatos Erkon säätiö. Tutkimusaiheesta valmistui hiljattain myös Mira Laajalan väitöstutkimus Jyväskylän yliopistossa.
Linkki tutkimusartikkeliin Viruses-julkaisuun: https://www.mdpi.com/1999-4915/11/12/1106
Lisätietoja:
Dosentti Varpu Marjomäki varpu.s.marjomaki@jyu.fi, puh. 040 563 4422
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@hotmail.com, puh. 050 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme