Ortodoksisia pyhäköitä ei uhkaa joukkohävitys

Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous linjasi vuonna 2017, että kirkossa tulee laatia koko kiinteistökannan sisältävä kiinteistökartoitus ja suunnitelma siitä, mitä rakennuksia tullaan jatkossa ylläpitämään kirkon rahoituksella. Kirkolliskokous asetti tavoitteeksi, että kiinteistöjen määrän tulee olla jatkossa nykyistä (noin 280 kpl) merkittävästi pienempi.

Kirkollishallitus nimitti vuoden 2018 alussa työryhmän tekemään tätä kartoitusta ja suunnitelmaa. Työryhmän raportti valmistui kesäkuussa 2019, jolloin se esiteltiin kirkollishallitukselle. Tämän jälkeen raportti lähetettiin seurakuntiin lausuntokierrokselle. Raportista pyydettiin lausunto myös Museovirastolta. 

Raportti tuli kirkolliskokouksen käsittelyyn 25.–28.11.2019. Kirkolliskokous totesi, että se tarjoaa pohjan jatkotyölle. Sen sijaan raporttiin kirjattuja toimenpide-ehdotuksia kirkolliskokous ei pitänyt toteuttamiskelpoisina. 

Museovirasto julkaisi 29.11. näihin päätöksiin tutustumatta huolestuneen tiedotteen, jonka pohjalta on kirjoitettu monia virheellistä tietoa sisältäviä uutisia. 

Suomen ortodoksisen kirkon keskushallinto ei voi päättää yhdenkään seurakunnan omistaman kiinteistön myynnistä tai purkamisesta. Kirkolliskokous ei pitänyt myöskään aiheellisena tehdä kategorisia päätöksiä siitä, mihin pyhäköihin kirkko voi jatkossa myöntää peruskorjausavustusta kirkon keskusrahastosta. Monissa uutisissa kauhisteltua pyhäkköjen massahävitystä ei siis ole tiedossa. 

Sen sijaan yhteistyötä seurakuntien ja kirkon kiinteistötoimen välillä tiivistetään. Kiinteistöistä luodaan kattava käyttö- ja kuntorekisteri. Jatkossa seurakuntien on käytettävä kiinteistötoimen asiantuntemusta päättäessään merkittävistä kiinteistöremonteista – riippumatta siitä mikä taho rahoittaa hankkeen. Seurakuntien tulee laatia tarkemmat ennusteet välttämättömistä turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavista korjauksista sekä aikajänne niille ja verrata pidemmän ajan kustannusrakennetta tulopuoleen.

– Meillä on alkamassa pitkä arvoja punnitseva prosessi, jossa toiminnallisten tarpeiden ja resurssien sekä kulttuuriperinnön ja tunnearvojen vaakakupit tulee saada tasapainotettua, summaa kiinteistöpäällikkö Matti Rouvinen.