Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunnanjohtajat entistä useammin sosiaalisessa mediassa

Jaa
Kuusi kunnanjohtajaa kymmenestä, 60 %, toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna luku oli 48 %. Tieto selviää Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä, joka toteutetaan vuosittain.

Kunnanjohtajat entistä useammin sosiaalisessa mediassa

Kuusi kunnanjohtajaa kymmenestä, 60 %, toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna luku oli 48 %. Tieto selviää Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä, joka toteutetaan vuosittain.

- Johtaminen on yhä suuremmissa määrin myös esilläoloa ja toimintaa sosiaalisessa mediassa, myös kunnissa, toteaa Kuntaliiton verkkopalveluiden kehityspäällikkö Tony Hagerlund.

43 % kunnanjohtajista toimii työroolissa Facebookissa ja 37 % Twitterissä. Nämä ovat kunnanjohtajien käytössä suosituimmat some-kanavat. Myös Instagram (14 %) ja Youtube (10 %) ovat monilla käytössä.

Facebook on edelleen yleisin kuntien käyttämä sosiaalisen median kanava, mutta Instagram nousi YouTuben ohi toiseksi käytetyimmäksi sosiaalisen median kanavaksi. Molempia käyttää enemmän kuin kaksi kuntaa kolmesta. Useimmiten sosiaalisen median käytöllä tavoitellaan joko nykyisiä tai tulevia kuntalaisia.

Nuorisotoimi ja kulttuuri- sekä kirjastotoimi ovat kuntien toimialoista aktiivisimmin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median käyttö osana kunnan viestintää on myös eri toimialoilla jatkuvassa kasvussa.

Valtuustokokouksia voi seurata entistä useammin

Lähes puolet kunnista (46 %) tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden seurata valtuuston kokousta suorana lähetyksenä verkon välityksellä. Kokouksia striimaavien kuntien määrä on kasvanut kahdessa vuodessa noin kolmanneksella.

- Kasvua syntyy luultavasti osin, koska uudet valtuustot ovat tehneet linjauksia uudelle valtuustokaudelle. Kokouksien striimaaminen on myös aiempaa helpompaa ja huokeampaa. Lisäksi tämä on keino lisätä avoimuutta, toteaa Hagerlund.

Erillisten mobiilisovellusten määrä pysyy ennallaan

Noin kolmanneksella (34 %) kunnista on käytössä erillinen mobiilisovellus. Sovellusten määrä on pysynyt ennallaan viimeisen neljän vuoden ajan.

Sen sijaan yli puolet (54 %) kunnista on uusimassa julkisia verkkopalveluitaan. Määrä on kasvanut aiemmista vuosista. Responsiivisuuden eli eri päätelaitteiden vaatimukset on huomioinut verkkopalveluiden suunnittelussa 77 % kunnissa, ja lisäksi 18 % on huomioinut eri päätelaitteet osittain.

Julkisen hallinnon verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia viimeistään syyskuussa 2020. Tällä hetkellä noin puolet kyselyyn vastanneista kunnista sanoo palveluidensa olevan teknisesti joko hyvällä tai direktiivissä edelletyllä tasolla. Käyttöliittymän, sisällön ja liitteiden suhteen tilanne on huonompi.

- Uusien verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia jo julkaisuhetkellä ja vanhempien ensi vuoden syyskuussa. Kunnissa on aloitettu työt tähän liittyen, mutta paljon on vielä tehtävää, korostaa Kuntaliiton viestinnän asiantuntija Riikka Komu.

Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 182 kuntaa, vastausprosentti oli 58,5. Suurissa kaupungeissa kyselyyn vastattiin ahkerammin kuin pienissä kunnissa.

Lisätietoja:
Tony Hagerlund, verkkopalveluiden kehityspäällikkö, 050 526 2158
Riikka Komu, viestinnän asiantuntija, 044 543 1987

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye