Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2020

Jaa

Kansalaiset,

Olemme uuden vuosikymmenen alussa. 2010-luku oli nopean muutoksen aikaa. Vauhti kiihtyy jatkossa edelleen, mutta kehityksen suuntaan vaikutamme itse.

Rauhattomuus, epävakaus ja lyhytjänteisyys ovat leimanneet elämää niin maailmalla kuin Suomessa. Niille on nyt luotava vastavoimia. Tarvitsemme enemmän rauhaa, vakautta ja pitkäjänteisyyttä.

* * *

Loppuvuodesta hätkähdin, kun kuulin haastateltavan Lontoon kadulta kuvaavan Brexit-erimielisiä: ”olemme oppineet vihaamaan toisiamme”. Kun asia, vaikka kuinka merkittävä, nostaa vihaa toisin ajattelevaa kohtaan, ollaan menossa kohti huonoa. Vihan kulttuuri ei kauas kanna. Se kaataa.

Kannan kasvavaa huolta siitä, miten kohtelemme Suomessa toisiamme. Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. Ja sen myötä turvallisuudestamme.

Tapamme keskustella on nopeasti muuttunut. Yhä harvemmin kuulee erimielisten hakevan yhteistä näkemystä. Yhä useammin näkee valmiiden jakolinjojen vahvistamista. Täällä oikeassa olevat ”me”, tuolla väärässä olevat ”he”.

Kun halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy tahallinen väärinymmärtäminen. Kun tiedolla on merkitystä vain sen palvellessa omaa agendaa, syntyy tilaa puolitotuuksille, valheillekin.

Tämä kehitys meidän on katkaistava. Kyse ei ole yksinomaan siitä, millainen ilmapiiri olisi keskustelun osapuolille miellyttävämpi. Panoksena on myös Suomen menestyksen tärkein tekijä. Toistemme ymmärtämys.

Ymmärtämyksen ei tarvitse merkitä yksimielisyyttä. Erilaisia mielipiteitä maahamme on aina mahtunut. Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä. Me pystymme parempaan.

* * *

Yhteiskunnan on taattava turva ja rauha elämiseen. Suomi on hyvin salliva ja avoin yhteiskunta, siinäkin mallimaa. Mutta maailmassa on myös pahuutta, eikä pelkkä hyväntahtoisuus sitä karkota. Hyvää on pakko suojata, tiukasti, jos siitä halutaan pitää kiinni. Tästä on kyse myös puheissani terrorismia koskevasta lainsäädännöstä.

Yhteiskuntarakenteemme selkäranka on sen palvelusektori. Ihmiset, jotka työssään toteuttavat, mitä kansanvalta on tahtonut. Liian moni heistä on alttiina päivittäiselle häirinnälle, uhkailulle, painostukselle, jopa väkivallalle. Taas tänään he ovat velvollisia kohtaamaan eilenkin ahdistelleen asiakkaan. Työ ei ole enää vain ammatillisesti vaativaa, se on henkisesti painavan raskasta. Jos hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajat uupuvat, koko yhteiskuntamme toimivuus vaarantuu. Siihen meillä ei ole varaa.

Maalittaminen ja vihapuhe ovat uudempaa ilmaisua yleisessä keskustelussa. Lainsäätäjämme on kuitenkin ollut kaukaa viisas. Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä yksilön kunniaa, rauhaa tai yksityisyyttä loukkaavat teot ovat jo vanhastaan olleet rangaistavia. Muita ihmisiä kohtaan rikoksen tekevä joutuu siitä vastuuseen. Siinä ei ole mitään yhteyttä sananvapauteen saati sen rajoittamiseen.

Suomessa on, aivan oikein, korostettu vähemmistöjen oikeuksia ja suojattu niitä. Yksilöiden loukkaamattomuuden suoja taas on sama kaikille. Riippumatta siitä, mihin väestöryhmään heidän koetaan kuuluvan. Ja yksilöitä olemme kaikki.

* * *

Sisäpolitiikan ja parlamentarismin osalta on havahduttu uuteen ilmiöön. Yksikään tällä vuosituhannella nimitetty hallitus ei ole istunut täyttä kautta. Vuodesta 2003 lukien nyt aloittanut hallitus on yhdeksäs ja pääministeri kahdeksas. Aiemmin totuttu täyden vaalikauden rytmi on pudonnut keskimäärin alle kahden ja puolen vuoden. Äkkiseltään luvut voisi tulkita haurastuvan parlamentarismin tai levottoman poliittisen tilanteen aiheuttamiksi.

Näin ei kuitenkaan ole. Yksikään hallitus ei ole kaatunut välikysymykseen eikä kertaakaan ole päädytty poliittiseen pattitilanteeseen. Oikeastaan päinvastoin. Kesken kauden eronnutta hallitusta on pikaiseen seurannut uusi hallitus lähes identtisellä ohjelmalla ja kokoonpanolla. Lukuun ottamatta vaihtunutta pääministeriä.

Pääministeriltä vaaditaan työssään paljon. Ja hänen henkilönsä on jatkuvan tarkkailun alla. Hallituksen keulakuvana hän jää näkyvimmin vastaamaan yleisölle ja omilleen ratkaisuista, jotka eivät aina kaikkia miellytä. Jos samalla suosio tai kannatus heikkenee, paineet kasvavat. Yksittäinen virhe tai epäonnistuminen voi ne laukaista.

Kiinnittäisin jälleen huomiota siihen, että hallitus toimii kollegiona. Siitä, mitä yhdessä päätetään, yhdessä vastataan. Tämä kiistaton yhteisvastuu on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta sen muistaminen voi sekä keventää pääministerin taakkaa että rohkaista häntä toimissaan.

Politiikassakin tarvitaan työrauhaa. Poliittista draamaa syntyy hetkessä, politiikan tulokset ottavat aikansa.

* * *

Suuri uhka on ilmastonmuutos. Korjataanko se? Työkaluja on, mutta onko niiden käyttäjiä? Jokainen on asettanut tavoitteita, Suomi ihan kärkipäässä. Se on hyvä. Mutta tavoitteet eivät ole vielä tekoja.

Harva edes meillä tuntee termiä ”Helsinki Principles” – Helsingin periaatteet. Ne ovat tavoitteita lähempänä konkretiaa. Alle vuosi sitten Suomen johdolla joukko valtionvarainministereitä – nyt heitä on jo mukana yli 50 – sopi, että kaikissa budjetti- ja investointihankkeissa otetaan huomioon ilmastovaikutus. Samankaltaiset ajatukset leviävät nopeasti myös suuryritysten piirissä.

Muutos lähtee suurista: valtioista ja jättiyhtiöistä. Mutta mekin, pian kahdeksan miljardia enemmän tai vähemmän kuluttavaa ihmistä, olemme yksi suuri vaikuttaja.

* * *

Epävakaa maailmantilanne ei osoita rauhoittumisen merkkejä. Alati monimutkaisemmaksi muuttuvassa maailmassa oman ulkopolitiikkamme vaatimustaso nousee.

Suomi tekee ulkopolitiikassaan voitavansa rauhan, vakauden ja pitkäjänteisyyden eteen. Ajamalla laajempaa yhteistä hyvää kannamme omaa vastuutamme maailmasta ja edistämme samalla Suomen omaa etua.

Viime kädessä jokainen on kuitenkin oman onnensa seppä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeä lähtökohta tulee edelleen olla oman asemamme turvaaminen. Sitä ei kukaan muu tee.

* * *

Tänä vuonna tulee kuluneeksi neljännesvuosisata liittymisestämme Euroopan unioniin. EU on Suomelle yhä tärkein taloudellisen hyvinvoinnin ja vakauden lähde.

Erityisen merkittävänä pidän, että eurooppalainen turvallisuuskeskustelu vihdoinkin etenee. Yhteistyö on toki yhä alkuvaiheessaan, mutta meidän etumme on, että se jatkuu.

Voimistuvan suurvaltakilpailun keskellä uusi EU-komissio on halunnut luonnehtia itseään ”geopoliittiseksi”. Hyvä niin. Vain vahvana unioni voi toimia tasavertaisena voimaansa korostavien Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän rinnalla.

Eurooppa on kyllä jo suurvalta kaupan, talouden, tieteen ja teknologian aloilla. Nämä alat voivat hallita huomisen geopolitiikkaa. Osana Eurooppaa olemme tässäkin mukana.

* * *

Tulevaisuuteen ihminen on aina uskonut. Ollut vähän väliä väärässä, sitten korjannut. Ja onnistunut. 

Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Stubb reser till Bryssel5.4.2024 16:32:20 EEST | Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 20/2024 5.4.2024 Republikens president Alexander Stubb besöker Bryssel den 9–10 april 2024. Under besöket träffar president Stubb Natos generalsekreterare Jens Stoltenberg, Belgiens premiärminister Alexander De Croo, Europaparlamentets talman Roberta Metsola, Europeiska rådets ordförande Charles Michel samt unionens höga representant för utrikes frågor och säkerhetspolitik och Europeiska kommissionens vice ordförande Josep Borrell. På programmet står också ett möte med EU:s kommissionär för internationella partnerskap Jutta Urpilainen. Syftet med besöket är bland annat att diskutera aktuella frågor, säkerhets- och försvarspolitiska frågor, situationen i Ukraina och det kommande Natotoppmötet i Washington. President Stubb håller också ett tal om försvarets nya era vid ett diskussionstillfälle som ordnas av tankesmedjan Friends of Europe. Besöket är president Stubbs första arbetsbesök i Belgien. Republikens tidigare president Sauli Niinistö r

Presidentti Stubb Brysseliin5.4.2024 16:32:20 EEST | Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 20/2024 5.4.2024 Tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee Brysselissä 9.–10. huhtikuuta 2024. Presidentti Stubb tapaa Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin, Belgian pääministeri Alexander De Croon, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsolan, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Josep Borrellin. Ohjelmassa on myös tapaaminen EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen kanssa. Vierailun tarkoituksena on keskustella muun muassa ajankohtaisista asioista, turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä, Ukrainan tilanteesta sekä tulevasta Naton Washingtonin huippukokouksesta. Presidentti Stubb pitää myös puheen puolustuksen uudesta aikakaudesta keskustelutilaisuudessa Friends of Europe -ajatushautomossa. Vierailu on presidentti Stubbin ensimmäinen työvierailu Belgiaan. Edellinen tasav

President Stubb to Brussels5.4.2024 16:32:20 EEST | Press release

Office of the President of the Republic of Finland Press release 20/2024 5 April 2024 President of the Republic of Finland Alexander Stubb will visit Brussels on 9–10 April 2024. President Stubb will meet NATO Secretary General Jens Stoltenberg, Prime Minister of Belgium Alexander De Croo, President of the European Parliament Roberta Metsola, President of the European Council Charles Michel, High Representative of the Union for Foreign Affairs and Security Policy and Vice-President of the European Commission Josep Borrell. The programme will also include a meeting with European Commissioner for International Partnerships Jutta Urpilainen. The purpose of the visit is to discuss, among other things, topical issues, security and defence policy issues, the situation in Ukraine and the upcoming NATO summit in Washington, D.C. President Stubb will also give a speech on the new era of defence at a discussion event to be held at the Friends of Europe think tank. The visit is President Stubb’s

Sopimus Suomen tasavallan ja Ukrainan välillä turvallisuusyhteistyöstä ja pitkäaikaisesta tuesta3.4.2024 14:02:01 EEST | Tiedote

Sopimuksen alkuperäiset kielet ovat englanti ja ukraina. I. JOHDANTO Suomen tasavalta ja Ukraina, jäljempänä molemmat yhdessä "osallistujat" tai "Suomi ja Ukraina", toistavat tuomitsevansa yksiselitteisesti Venäjän meneillään olevan täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ja Venäjän tilapäisen Ukrainan alueiden miehityksen. Euroopan turvallisuus on vakavimmin uhattuna vuosikymmeniin. Suomi on edelleen horjumatta sitoutunut tukemaan Ukrainan itsenäisyyttä, täysivaltaisuutta ja alueellista koskemattomuutta sen vuonna 1991 kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisesti, aluemeri mukaan lukien. Venäjän käymä raakalaismainen sota loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta ja rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa (YK:n peruskirja), Helsingin päätösasiakirjaa ja Pariisin peruskirjaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan heikentää koko Euroopan turvallisuutta ja vakautta sekä horjuttaa Venäjän uskottavuutta kansainvälisten sopimusten osapuolena. Sota on myös pahentanut ruoka- ja

Agreement on security cooperation and long-term support between the Republic of Finland and Ukraine3.4.2024 14:02:01 EEST | Press release

The original languages of the agreement are English and Ukrainian I. INTRODUCTION The Republic of Finland and Ukraine, hereinafter jointly referred to as “the Participants”, or “Finland and Ukraine”, reiterate their unequivocal condemnation of Russia’s ongoing full-scale war of aggression against Ukraine and temporary occupation of the territory of Ukraine. Europe’s security is facing the gravest threat in decades. Finland remains unwavering in its commitment to support Ukraine’s independence, sovereignty and territorial integrity within its internationally recognized borders as of 1991, including the territorial sea. Russia’s brutal war is a blatant violation of international law and the Charter of the United Nations (UN Charter), the Helsinki Final Act and the Charter of Paris. Russia’s aggression against Ukraine weakens security and stability across Europe and undermines Russia’s credibility as a party to international agreements. The war has also aggravated the food and energy cris

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye