Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2020
Kansalaiset,
Olemme uuden vuosikymmenen alussa. 2010-luku oli nopean muutoksen aikaa. Vauhti kiihtyy jatkossa edelleen, mutta kehityksen suuntaan vaikutamme itse.
Rauhattomuus, epävakaus ja lyhytjänteisyys ovat leimanneet elämää niin maailmalla kuin Suomessa. Niille on nyt luotava vastavoimia. Tarvitsemme enemmän rauhaa, vakautta ja pitkäjänteisyyttä.
* * *
Loppuvuodesta hätkähdin, kun kuulin haastateltavan Lontoon kadulta kuvaavan Brexit-erimielisiä: ”olemme oppineet vihaamaan toisiamme”. Kun asia, vaikka kuinka merkittävä, nostaa vihaa toisin ajattelevaa kohtaan, ollaan menossa kohti huonoa. Vihan kulttuuri ei kauas kanna. Se kaataa.
Kannan kasvavaa huolta siitä, miten kohtelemme Suomessa toisiamme. Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. Ja sen myötä turvallisuudestamme.
Tapamme keskustella on nopeasti muuttunut. Yhä harvemmin kuulee erimielisten hakevan yhteistä näkemystä. Yhä useammin näkee valmiiden jakolinjojen vahvistamista. Täällä oikeassa olevat ”me”, tuolla väärässä olevat ”he”.
Kun halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy tahallinen väärinymmärtäminen. Kun tiedolla on merkitystä vain sen palvellessa omaa agendaa, syntyy tilaa puolitotuuksille, valheillekin.
Tämä kehitys meidän on katkaistava. Kyse ei ole yksinomaan siitä, millainen ilmapiiri olisi keskustelun osapuolille miellyttävämpi. Panoksena on myös Suomen menestyksen tärkein tekijä. Toistemme ymmärtämys.
Ymmärtämyksen ei tarvitse merkitä yksimielisyyttä. Erilaisia mielipiteitä maahamme on aina mahtunut. Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä. Me pystymme parempaan.
* * *
Yhteiskunnan on taattava turva ja rauha elämiseen. Suomi on hyvin salliva ja avoin yhteiskunta, siinäkin mallimaa. Mutta maailmassa on myös pahuutta, eikä pelkkä hyväntahtoisuus sitä karkota. Hyvää on pakko suojata, tiukasti, jos siitä halutaan pitää kiinni. Tästä on kyse myös puheissani terrorismia koskevasta lainsäädännöstä.
Yhteiskuntarakenteemme selkäranka on sen palvelusektori. Ihmiset, jotka työssään toteuttavat, mitä kansanvalta on tahtonut. Liian moni heistä on alttiina päivittäiselle häirinnälle, uhkailulle, painostukselle, jopa väkivallalle. Taas tänään he ovat velvollisia kohtaamaan eilenkin ahdistelleen asiakkaan. Työ ei ole enää vain ammatillisesti vaativaa, se on henkisesti painavan raskasta. Jos hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajat uupuvat, koko yhteiskuntamme toimivuus vaarantuu. Siihen meillä ei ole varaa.
Maalittaminen ja vihapuhe ovat uudempaa ilmaisua yleisessä keskustelussa. Lainsäätäjämme on kuitenkin ollut kaukaa viisas. Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä yksilön kunniaa, rauhaa tai yksityisyyttä loukkaavat teot ovat jo vanhastaan olleet rangaistavia. Muita ihmisiä kohtaan rikoksen tekevä joutuu siitä vastuuseen. Siinä ei ole mitään yhteyttä sananvapauteen saati sen rajoittamiseen.
Suomessa on, aivan oikein, korostettu vähemmistöjen oikeuksia ja suojattu niitä. Yksilöiden loukkaamattomuuden suoja taas on sama kaikille. Riippumatta siitä, mihin väestöryhmään heidän koetaan kuuluvan. Ja yksilöitä olemme kaikki.
* * *
Sisäpolitiikan ja parlamentarismin osalta on havahduttu uuteen ilmiöön. Yksikään tällä vuosituhannella nimitetty hallitus ei ole istunut täyttä kautta. Vuodesta 2003 lukien nyt aloittanut hallitus on yhdeksäs ja pääministeri kahdeksas. Aiemmin totuttu täyden vaalikauden rytmi on pudonnut keskimäärin alle kahden ja puolen vuoden. Äkkiseltään luvut voisi tulkita haurastuvan parlamentarismin tai levottoman poliittisen tilanteen aiheuttamiksi.
Näin ei kuitenkaan ole. Yksikään hallitus ei ole kaatunut välikysymykseen eikä kertaakaan ole päädytty poliittiseen pattitilanteeseen. Oikeastaan päinvastoin. Kesken kauden eronnutta hallitusta on pikaiseen seurannut uusi hallitus lähes identtisellä ohjelmalla ja kokoonpanolla. Lukuun ottamatta vaihtunutta pääministeriä.
Pääministeriltä vaaditaan työssään paljon. Ja hänen henkilönsä on jatkuvan tarkkailun alla. Hallituksen keulakuvana hän jää näkyvimmin vastaamaan yleisölle ja omilleen ratkaisuista, jotka eivät aina kaikkia miellytä. Jos samalla suosio tai kannatus heikkenee, paineet kasvavat. Yksittäinen virhe tai epäonnistuminen voi ne laukaista.
Kiinnittäisin jälleen huomiota siihen, että hallitus toimii kollegiona. Siitä, mitä yhdessä päätetään, yhdessä vastataan. Tämä kiistaton yhteisvastuu on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta sen muistaminen voi sekä keventää pääministerin taakkaa että rohkaista häntä toimissaan.
Politiikassakin tarvitaan työrauhaa. Poliittista draamaa syntyy hetkessä, politiikan tulokset ottavat aikansa.
* * *
Suuri uhka on ilmastonmuutos. Korjataanko se? Työkaluja on, mutta onko niiden käyttäjiä? Jokainen on asettanut tavoitteita, Suomi ihan kärkipäässä. Se on hyvä. Mutta tavoitteet eivät ole vielä tekoja.
Harva edes meillä tuntee termiä ”Helsinki Principles” – Helsingin periaatteet. Ne ovat tavoitteita lähempänä konkretiaa. Alle vuosi sitten Suomen johdolla joukko valtionvarainministereitä – nyt heitä on jo mukana yli 50 – sopi, että kaikissa budjetti- ja investointihankkeissa otetaan huomioon ilmastovaikutus. Samankaltaiset ajatukset leviävät nopeasti myös suuryritysten piirissä.
Muutos lähtee suurista: valtioista ja jättiyhtiöistä. Mutta mekin, pian kahdeksan miljardia enemmän tai vähemmän kuluttavaa ihmistä, olemme yksi suuri vaikuttaja.
* * *
Epävakaa maailmantilanne ei osoita rauhoittumisen merkkejä. Alati monimutkaisemmaksi muuttuvassa maailmassa oman ulkopolitiikkamme vaatimustaso nousee.
Suomi tekee ulkopolitiikassaan voitavansa rauhan, vakauden ja pitkäjänteisyyden eteen. Ajamalla laajempaa yhteistä hyvää kannamme omaa vastuutamme maailmasta ja edistämme samalla Suomen omaa etua.
Viime kädessä jokainen on kuitenkin oman onnensa seppä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeä lähtökohta tulee edelleen olla oman asemamme turvaaminen. Sitä ei kukaan muu tee.
* * *
Tänä vuonna tulee kuluneeksi neljännesvuosisata liittymisestämme Euroopan unioniin. EU on Suomelle yhä tärkein taloudellisen hyvinvoinnin ja vakauden lähde.
Erityisen merkittävänä pidän, että eurooppalainen turvallisuuskeskustelu vihdoinkin etenee. Yhteistyö on toki yhä alkuvaiheessaan, mutta meidän etumme on, että se jatkuu.
Voimistuvan suurvaltakilpailun keskellä uusi EU-komissio on halunnut luonnehtia itseään ”geopoliittiseksi”. Hyvä niin. Vain vahvana unioni voi toimia tasavertaisena voimaansa korostavien Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän rinnalla.
Eurooppa on kyllä jo suurvalta kaupan, talouden, tieteen ja teknologian aloilla. Nämä alat voivat hallita huomisen geopolitiikkaa. Osana Eurooppaa olemme tässäkin mukana.
* * *
Tulevaisuuteen ihminen on aina uskonut. Ollut vähän väliä väärässä, sitten korjannut. Ja onnistunut.
Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia
President Stubb på besök till Kajanaland11.2.2025 12:39:19 EET | Pressmeddelande
Republikens presidents kansli Pressmeddelande 9/2025 11.2.2025 Republikens president Alexander Stubb reser till Kajanaland 18–19 februari 2025. Tisdagen den 18 februari inleds med ett besök på idrottsgymnasiet Sotkamon urheilulukio och fortsätter på idrottsinstitutet Vuokatti Sport där presidenten får se studerande i idrottsakademin Vuokatti-Ruka urheiluakatemia under en träning längskidåkning. Under dagen träffar presidenten ledningen för Sotkamo kommun och företrädare för lokala idrottsaktörer. På onsdag den 19 februari börjar dagen i Kajana med ett inspektionsbesök vid Kajanalands brigad, där presidenten får en introduktion i utbildningen av beväringar och en inblick i deras stridsutbildning och skidträning. Programmet fortsätter på lågstadieskolan Seminaarin koulu, där president Stubb träffar elever och bekantar sig med skolans verksamhet och den tvåspråkiga undervisningen på engelska och finska. Besöket i Kajana fortsätter med ett för allmänheten öppet evenemang i kongress- och ku
Presidentti Stubb vierailulle Kainuuseen11.2.2025 12:39:19 EET | Tiedote
Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 9/2025 11.2.2025 Tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee Sotkamossa ja Kajaanissa 18.–19. helmikuuta 2025. Tiistaina 18. helmikuuta presidentti tutustuu Sotkamon urheilulukioon ja seuraa Vuokatti-Ruka urheiluakatemian opiskelijoiden hiihtoharjoituksia Vuokatti Sportin urheiluopistolla. Päivän aikana presidentti tapaa Sotkamon kunnan johtoa ja tutustuu alueen urheilutoimijoihin. Keskiviikkona 19. helmikuuta päivä alkaa Kajaanissa tarkastuskäynnillä Kainuun prikaatiin, jossa presidentti Stubb tutustuu varusmieskoulutukseen sekä seuraa muun muassa taistelu- ja hiihtokoulutusta. Kainuun prikaatista presidentti siirtyy Seminaarin koululle, jossa ohjelmassa on oppilaiden tapaamista sekä tutustumista koulun toimintaan ja kaksikieliseen opetukseen englanniksi ja suomeksi. Vierailu Kajaanissa jatkuu avoimella yleisötilaisuudella kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsässä klo 14.30. Yleisötilaisuuden jälkeen presidentti vierailee vuoden urheiluseu
President Stubb to visit Kainuu11.2.2025 12:39:19 EET | Press release
Office of the President of the Republic of Finland Press release 9/2025 11 February 2025 President of the Republic of Finland Alexander Stubb will visit the Kainuu region in eastern Finland on 18-19 February 2024. On Tuesday 18 February, the President will visit the Sotkamo Sports High School and watch students from the Ruka Vuokatti Sport Academy training cross-country skiing at the Vuokatti Sport Training Centre. During the day, President Stubb will meet with the management of the municipality of Sotkamo and get acquainted with local sports operators. Wednesday 19 February will begin in Kajaani with an inspection visit to the Kainuu Brigade, where the President will be introduced to the training of conscripts and watch combat and skiing training. Next, the President will proceed to the Seminaarin koulu Primary School, where he will meet students and learn about the school's activities and bilingual education in English and Finnish. The visit to Kajaani will continue with a public eve
President Stubb deltar i säkerhetskonferens i München11.2.2025 11:03:24 EET | Pressmeddelande
Republikens presidents kansli Pressmeddelande 8/2025 11.2.2025 Republikens president Alexander Stubb kommer att delta i den internationella säkerhetskonferensen i München den 14–16 februari 2025. Den årliga konferensen arrangeras nu för 61:a gången. Under konferensen deltar presidenten i flera paneldebatter och rundabordssamtal. Fredagen den 14 februari deltar president Stubb tillsammans med Litauens president Gitanas Nausėda och Lettlands president Edgars Rinkēvičs i en diskussion om att stärka Natos östliga medlemsländer. Lördagen den 15 februari kommer president Stubb att föra en lunchdiskussion med Indiens utrikesminister Subrahmanyam Jaishankar om den förändrade världsordningen och på kvällen håller han ett tal om de transatlantiska förbindelserna vid en middag arrangerad av Warszawas säkerhetsforum. Söndagen den 16 februari medverkar presidenten i en paneldebatt om den europeiska säkerhetsarkitekturen tillsammans med Lettlands president Edgars Rinkēvičs, Europeiska unionens höga
Presidentti Stubb Münchenin turvallisuuskonferenssiin11.2.2025 11:03:24 EET | Tiedote
Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 8/2025 11.2.2025 Tasavallan presidentti Alexander Stubb osallistuu 61. kertaa järjestettävään Münchenin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin 14.–16. helmikuuta 2025. Presidentin ohjelmassa on konferenssin aikana useita paneeli- ja pyöreän pöydän keskusteluja. Perjantaina 14. helmikuuta presidentti Stubb osallistuu keskusteluun Naton itäisten jäsenmaiden vahvistamisesta yhdessä Liettuan presidentti Gitanas Nausėdan ja Latvian presidentti Edgars Rinkēvičsin kanssa. Lauantaina 15. helmikuuta presidentin ohjelmassa on muun muassa lounaskeskustelu maailmanjärjestyksen muutoksesta yhdessä Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankarin kanssa ja puhe Varsovan turvallisuusfoorumin järjestämällä päivällisellä, jonka aiheena ovat transatlanttiset suhteet. Sunnuntaina 16. helmikuuta presidentti osallistuu Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria käsittelevään paneelikeskusteluun yhdessä Latvian presidentti Edgars Rinkēvičsin, Euroopan unionin ulkoasioiden ja
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme