Juuri julkaistu: Tatuoinnit ovat luultua yleisempiä
Tatuointeja näkee katukuvassa, mutta niiden yleisyys yllätti tähän mennessä laajimman tatuointiselvityksen tehneet ihotautilääkärit.
Tutkimuksen viiden maan aikuisista peräti 18,5 prosentilla on tatuointi, yleisimmin 25–34-vuotiailla. Naisilla tatuoinnit ovat pari prosenttiyksikköä yleisempiä kuin miehillä. Tatuointeja oli Yhdysvalloissa 31,5 prosentilla, Brasiliassa 22,3 prosentilla, Ranskassa 18 prosentilla sekä Kiinassa ja Venäjällä 12 prosentilla.
Suomalaisilla 15–29-vuotiailla 13 prosentilla oli tatuointi vuoden 2009 Nuorisobarometrin mukaan.
”Arvioin, että nykyisin suomalaisilla aikuisilla 15–20 prosentilla on yksi tai useampi tatuointi”, HUS Iho- ja allergiasairaalan ihotautien erikoislääkäri, dosentti Nicolas Kluger sanoo. Hän on selvittänyt tatuointien yleisyyttä ja haittavaikutuksia yhdessä ranskalaiskollegoidensa kanssa.
Yleisimmät syyt ottaa tatuointi on juuri julkaistun tutkimuksen mukaan jonkin tärkeän rajapyykin ylittäminen, itsen koristelu, yksilöllisyys, rakkauden tai kiintymyksen ilmaiseminen ja itseilmaisu. Näissä vastauksissa oli jonkin verran vaihtelua maittain ja sukupuolittain.
Suomalais-ranskalainen tutkimus julkaistiin arvostetussa Journal of the European Academy of Dermatology and Venereology (JEADV) -tiedelehdessä. Tutkimus tehtiin vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa sähköpostikyselynä 11 000 yli 18-vuotiaalle, jotka täyttivät tietyt sosio-demografiset kriteerit.
Haittana usein allergiset reaktiot
Tatuointien haittavaikutuksista on vähän tietoa. Kluger on selvittänyt Google Trendsin avulla, minkälaista tietoa tatuointien haitoista on eniten haettu. Yleisimmät haut liittyvät tatuointien aiheuttamiin allergisiin reaktioihin ja infektioihin.
Kluger on käytännön työssään havainnut, että juuri punasävyiset tatuointimusteet aiheuttavat allergisia reaktioita.
”Tällöin tatuoitu kohta kutisee, on kivulias tai tulehtunut ja mikäli tatuointi on tehty muutenkin huonosti, alue voi jopa märkiä ja sen hoitoon tarvitaan antibioottikuuri. Harmia voi syntyä myös siitä, ettei tatuoitu kohta arpeudu infektion jälkeen hyvin”, Nicolas Kluger kertoo.
Lisäksi tiedetään, että tatuoinnit lisäävät haittavaikutusten riskiä kroonisia ihotauteja sairastavilla.
”Atopiaa sairastavien iholla on usein normaalia enemmän stafylokokkia, joka altistaa tatuoidun kohdan tulehtumiselle. Ihotaudeissa käytetty kortisonihoito voi puolestaan vähentää vastustuskykyä ja näin altistaa mahdollisille infektioille”, Kluger sanoo.
On myös mahdollista, että ihotauti, kuten psoriasis, vitiligo tai punajäkälä, leviää tatuoituun kohtaan.
HUS oli Klugerin johdolla mukana myös toisessa suomalais-ranskalaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin tatuointien haittavaikutuksia psoriasista sairastavilla. Tämä yli 2000 psoriaasi-potilaan monikeskustutkimus julkaistiin myös JEADV-lehdessä.
Psoriaasia sairastavista 6,6 prosentilla oli tatuointien aiheuttamia ihokomplikaatioita, kuten vesirakkuloita, kutinaa ja allergisia oireita. Niillä, joilla oli taudin hoito meneillään tatuoinnin ottamisen aikoihin oli eniten haittavaikutuksia.
Tatuointi on hyvä aloittaa varoen
”Tatuoinnin ottamista ei tule kenenkään tehdä impulsiivisesti. Kun iho on kunnossa, voi tatuoinnin ottaa varovasti pienellä alueella kokeillen”, Kluger sanoo.
Kluger neuvoo kroonista ihotautia, kuten atooppista ihottumaa tai psoriasista sairastavia keskustelemaan ensin ihotautilääkärin kanssa ja ainakin siirtämään tatuointi aikaan, jolloin ihotauti on rauhoittunut.
”Pieniltäkin tuntuvista haittavaikutuksista saattaa kehkeytyä iso ongelma: kutina tai pienen alueen kipu saattaa aiheuttaa unettomuutta ja sitä kautta peräti masennusta”, Kluger muistuttaa.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ihotautien erikoislääkäri, dosentti Nicolas Kluger, puh. 050 428 7973, nicolas.kluger@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme