Väitös 18.1.2020: Kouluhyvinvointi – mitä tehdä, kun ongelmia ilmenee? (Parhiala)

Lapsilla, joilla ilmeni kouluiässä lukivaikeutta, havaittiin alle kouluikäisinä heikommat sosiaaliset taidot tyypillisesti lukeviin lapsiin verrattuna. Siirryttyään kouluun lukemisen vaikeuksia potevien lasten sosiaaliset taidot kehittyivät kuten muillakin lapsilla.

– Suomalaisessa koulujärjestelmässä, ainakin ensimmäisinä kouluvuosina, onnistutaan tukemaan oppilaita niin, etteivät oppimisvaikeudet aiheuta muita ongelmia, Parhiala toteaa.

Hänen väitöstutkimuksessaan tarkasteltiin kouluhyvinvointia motivaation, uupumuksen ja mielialan näkökulmasta. Kohteena olivat koulutiensä alussa olevat lapset (ikävuodet 4–9) sekä jo yläluokille ehtineet nuoret. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa koulussa toteutettavan lyhyen intervention mahdollisuuksia lieventää nuorten masennusoireita ja sen soveltuvuutta osaksi oppilashuollon palveluja.

Tulokset osoittivat myös, että jopa yksi neljäsosa nuorista kokee ongelmia jollakin tutkituista hyvinvoinnin osa-alueista. Hyvinvoinnin ongelmia havaittiin myös hyvin koulussa suoriutuvilla ja motivoituneilla oppilailla, joista monet olivat tyttöjä. Sen sijaan oppimisen vaikeudet eivät aina liittyneet kouluhyvinvointiin.

­– Osalla nuorista oli heikko koulumotivaatio ja oppimisen ongelmia erityisesti lukemisessa, muttei emotionaalisessa hyvinvoinnissa. Motivaatio ja emotionaalinen hyvinvointi tulee huomioida osana kouluhyvinvointia – pelkästään oppimistulosten tuijottaminen voi johtaa harhaan, Parhiala kertoo.

Mielenterveysoireiden käsittelemistä kouluissa kehitettävä

– Joka viides nuori potee masennusoireita. Tukea saa koulun oppilashuollosta, mutta yhtenäistä toimintatapaa masennusoireiden hoitoon ei ole, Parhiala kertoo.

Osana väitöstutkimusta verrattiin kahta, kuuden kerran työmenetelmää nuorten masennusoireiden hoitoon. Toisessa mallissa keskitytään ihmissuhteisiin ja masennusoireisiin ja toisessa hyödynnetään oppilashuollon tavanomaista tukea, mutta kohdistamalla se masennusoireisiin.

– Taustalla oli ajatus, että masennusoireita potevia nuoria kohdataan kouluissa väistämättä, ja oppilashuollon työntekijöillä on halu tukea heitä, mutta ei välttämättä keinoa, Parhiala selittää.

Tulokset osoittivat, että tiivis, määrämittainen, masennusoireisiin kohdennettu, nuoren vointia usein arvioiva sekä varhainen tapaamisjakso lieventää nuorten masennusoireita ja soveltuu osaksi oppilashuollon palveluja.

– Mahdollisuus tukeutua valmiiseen työmenetelmään sekä työnohjauksen tukeen lisäsivät oppilashuollon työntekijöiden luottamusta hoitaa masennusoireita potevia nuoria, Parhiala huomasi.

Väitöskirja osa laajaa yhteistyötä

Väitöskirjan kaksi ensimmäistä osatutkimusta ovat osa Lasten kielen kehitys (LKK) ja Familiaalinen dysleksiariski -pitkittäistutkimusta ja kolmas on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Espoon kaupungin yhteistä hanketta: Nuorten parempi mielenterveys.

PsM Pauliina Parhialan psykologian väitöskirjan "The role of learning difficulties and brief treatment for student well-being" tarkastustilaisuus pidetään vanhassa juhlasalissa, Seminaarinmaki, S 212, 18.1.2020 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä on professori Marja Vauras (Turun yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Minna Torppa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lisätietoja

Parhiala kirjoitti ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta 2007. Hän valmistui psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013. Väitöskirjan ohella Parhiala on työskennellyt koulupsykologina pääkaupunkiseudulla. Nykyisin Parhiala työskentelee HUS nuorisopsykiatrialla psykologina ja nuorten psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskuksessa. Väitöskirjan tekemistä ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Pauliina Parhiala, puh. 0440425350, paemparh@gmail.com

Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi

Julkaisun tiedot

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 184, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8028-3 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8028-3.