Euroopan komission työohjelma julki: yrittäjille tärkeää pk-yritysstrategia ja ilmastonmuutoksen hillitseminen 

Kuluvan vuoden painopiste on ilmasto- ja kestävyysasioissa eli niin sanotussa Green deal -paketissa, jolla komissio pyrkii eroon kasvihuonekaasujen nettopäästöistä vuoteen 2050 mennessä ja haluaa tehdä EU:n talouskasvusta kestävää.

- Hyvä, että komissio on ottanut ilmastohaasteen tosissaan ja laatii laajan toimintasuunnitelman päästöjen vähentämiseksi. Tällä hetkellä EU:n ilmastopolitiikan rakenne on kuitenkin tehoton ja tuottaa ylimääräisiä kustannuksia. Sitä työohjelma ei korjaa, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

- Keskeisintä on toteuttaa päästövähennykset nykyistä kustannustehokkaammin, jotta ilmastopolitiikan kustannusrasite saataisiin pk-yrityksille mahdollisimman vähäiseksi. Päästökauppaa tehostamalla ja uuden teknologian kehittämiseen panostamalla päästään parhaimpaan lopputulokseen.

Myös kestävän rahoituksen edistäminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on erittäin tärkeää, mutta sillä ei saada vaarantaa yleistä yritys- ja investointirahoitusta, eikä aiheuttaa järjestelmäriskin vaaraa. 

Uusi strategia pk-yrittäjyydelle ja potkua sisämarkkinoihin

Komission työohjelma lupaa myös uuden strategian, jolla parannetaan pk-yrittäjyyden edellytyksiä digitalisaatio- ja kestävyyshaasteiden keskellä. Suomen Yrittäjät on tyytyväinen, että komissio tunnustaa näin pk-yritysten vahvan roolin talouskasvun moottorina ja uusien työpaikkojen luojina Euroopassa.

- Uuden strategian tulee tarjota tukea voimakkaasti innovatiivisten ja kasvuhakuisten start up -yritysten lisäksi myös perinteisemmille ja paikallisesti toimiville pienyrityksille. Keskeisimmät asiat, joilla EU voi helpottaa yrittäjän arkea ja yritysten mahdollisuutta työllistää on sääntelyn laadun ja vaikutustenarvioinnin parantaminen, asiantuntija Mira-Maria Kontkanen Yrittäjien Brysselin-toimistolta sanoo.

- Onkin positiivista, että komissio aikoo myös julkaista aloitteen paremmasta sääntelystä tänä vuonna.

Komissio ehdottaa toimintasuunnitelmaa sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi.

– Suunnitelmalla olisi tärkeä poistaa esteitä erityisesti palvelumarkkinoilla ja pystyttävä entistä tehokkaammin puuttumaan tilanteisiin, joissa jäsenvaltiot eivät toteuta yhteisesti sovittuja sisämarkkinasääntöjä, Kontkanen toteaa.

Pk-yrittäjät tarvitsevat yhtenäiset säännöt digitaalisille sisämarkkinoille

Komissio ehdottaa toimia myös digitaalisten sisämarkkinoiden täydentämiseksi. Digitaalisten palveluiden lakiehdotuksen tavoitteena on päivittää ja harmonisoida digitaalisia alustoja, palveluita ja tuotteita koskevaa vastuu- ja turvallisuussääntelyä ja estää näin digitaalisten sisämarkkinoiden pelisääntöjen pirstoutumista.

- On pk-yritysten etu, että säännöt EU:n digitaalisilla sisämarkkinoilla olisivat mahdollisimman yhtenäiset. Isot jäsenmaiden väliset erot digimarkkinan sääntelyssä luovat esteitä pk-yritysten kansainvälistymiselle ja kasvulle, Kontkanen sanoo.

Komissio aikoo viedä myös eteenpäin keskustelua tekoälyn eettisestä käytöstä ja sen edellyttämästä sääntelystä.

- Tekoälyn luotettavuudesta on huolehdittava. Samalla on tärkeätä, että komissio ei tarpeettomasti hidasta tai haittaa potentiaalisesti laajaa taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottavan teknologiaperheen kehitystä Euroopassa. Tekoälyn sääntelykehikon määrittelyssä on edettävä maltilla, Kontkanen muistuttaa.

Komissio esittää strategiaa muiden kuin henkilötietojen jakamisen edistämisestä. Datan jakamista on syytä edistää, sillä se on pk-yritysten liiketoiminnalle yhä tärkeämpi resurssi.

- Pk-yritysten pitää päästä nykyistä paremmin käsiksi esimerkiksi käyttämiensä laitteiden ja palveluiden kerryttämään dataan, jotta ne voivat jouhevammin siirtää sitä laite- ja palvelutuottajien välillä, Kontkanen sanoo.

EU:n minimipalkka-aloite puhututtaa

Yksi sosiaali- ja työlainsäädännön puhuttavimmista aloitteista on EU:n minimipalkka-aloite, jonka tavoitteena on parantaa EU-kansalaisten vähimmäistoimeentulon turvaa minimipalkkasääntelyllä.

Suomen Yrittäjät suhtautuu komission aloitteeseen varauksellisesti, sillä aloite ei tämänhetkisten tietojen mukaan olisi tuomassa Suomen työmarkkinoille sellaisia elementtejä, jotka parantaisivat suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

- Suomalainen työmarkkinajärjestelmä kaipaisi jäykkyyksien sijaan lisää joustavuutta erityisesti palkanmuodostukseen. Kannatamme kuitenkin Suomessa lakiin perustuvan minimipalkan huolellista selvittämistä, Mika Kuismanen toteaa.

Komissio suunnittelee myös toimia alustatyöntekijöiden työolojen parantamiseen.

Kuismanen muistuttaa, että alustatyö on monimutkainen aihe käsiteltäväksi EU-tasolla, sillä työntekijän ja yrittäjän määritelmät vaihtelevat eri jäsenvaltioissa. Alustatyötä voidaan tehdä työsuhteessa tai yrittäjänä.

- Jäsenvaltioiden tulee kehittää omia sosiaaliturvajärjestelmiään siten, että ne kattaisivat myös alustoilla työtä tekevät, ovatpa he sitten toimeksiantosuhteessa tai työsuhteessa.

Lainsäädäntöä voidaan myös kehittää siten, että se huomioi alustaa käyttävän yrittäjän aseman. Alustojen ja käyttäjien välillä voidaan myös edistää hyviä käytäntöjä ja luoda yleisiä sopimusehtoja, joiden laadinnassa kansallisilla yrittäjäjärjestöillä on keskeinen rooli.

Verotuksessa jatketaan veronkierron vastaisia toimia

Verotuksessa komissio jatkaa työtä veronkierron estämiseksi ja verotuksen yksinkertaistamiseksi. Suomen Yrittäjät tukee molempia tavoitteita.

Veronkierron estämisessä on varmistettava, etteivät toimenpiteet lisää pienten ja keskisuurien yritysten raportointivelvollisuuksia. Lisäksi EU:n tulee digitalisoituvan talouden verotukseen liittyen pyrkiä kansainväliseen ratkaisuun OECD:n puitteissa ja varmistaa, että EU-maiden yritykset eivät joudu globaalissa toimintaympäristössä eriarvoiseen asemaan EU:n ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Mikäli verotusta yksinkertaistetaan EU:n laajuisesti, mallia valittaessa on varmistettava, ettei Suomi häviä verotuloja jaettaessa.