Työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvu jatkui, mielenterveyden häiriöt taustalla yhä useammin

Uusia eläkehakemuksia tuli vuonna 2019 Varmaan 7 401 eli 4,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä oli 12 983 ja kasvua oli 7,1 %. Tämä luku pitää sisällään myös määräaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen eli kuntoutustukeen tehdyt jatkohakemukset. 

–Työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvu ei kuitenkaan ollut niin jyrkkää kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2018 uusien hakemusten määrä kasvoi peräti 12 %, eläkejohtaja Jyrki Rasi kertoo.

Reilu kolmannes eläkehakemuksista perustuu mielenterveyden häiriöihin

Kaikissa työkyvyttömyyseläkehakemuksissa mielenterveyshäiriöperusteisten hakemusten osuus oli 33,8 % (31,9 % vuonna 2018) ja tuki- ja liikuntaelinsairausperusteisten hakemusten osuus 36,7 % (38,4 % vuonna 2018). Tilastot laaditaan keskeisimmän työkyvyttömyyteen vaikuttavan diagnoosin perusteella, joten todellisuudessa hakijoilla on usein sekä mielenterveyden häiriöitä että tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia.

- Kasvu on selkeää mielenterveyden häiriöissä, ja laskua on vastaavasti tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, vaikka ne säilyttivät edelleen ykkösasemansa. Pitkään laskussa olleet sydän- ja verisuonisairaudet lähtivät hienoiseen 0,6 %:n kasvuun. Tämä muutos voisi selittyä ikääntyneiden työttömyystaustaisten hakijoiden lukumäärän kasvulla, ylilääkäri Jan Schugk sanoo.

Alle 45-vuotiailla mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy.

– Nuorilla arvelen olevan taustalla suorituspaineiden kasvua ja siihen liittyvää uupumusta ja ahdistuneisuutta. Monet työtehtävät muuttuvat tavalla, joka toisaalta edellyttää hyvää henkistä suorituskykyä, ja samalla työ myös kuluttaa henkisiä voimavaroja aiempaa enemmän. Työelämään liittyvien odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita on yksi todennäköinen tekijä, samoin kuin sosiaalisen median mukanaan tuoma jatkuva vertailu muihin ja siihen liittyvä kuorma itsetunnolle, Jan Schugk pohtii.

Vanhemmissa ikäluokissa työkyvyttömyyden kasvuun voi Schugkin mukaan vaikuttaa työllisyystilanteen koheneminen, jonka myötä pidempään töistä poissaolleita henkilöitä on palannut työelämään. Työkyky tai osaaminen ei enää vastaakaan työelämän vaatimuksia, jolloin työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen tuntuu ratkaisulta hankalaan tilanteeseen.

– Masennus työkyvyttömyyden syynä on lisääntynyt nopeammin kuin masennuksen esiintyvyys työikäisessä väestössä. Työkyvyttömyyden kasvun taustalla on monia eri tekijöitä, joita kaikkia emme vielä ole ehkä tunnistaneetkaan. Tarvitsemme laaja-alaista selvitystä taustalla olevista syistä sekä ennen kaikkea toimenpiteitä, joiden avulla saamme tämän huolestuttavan suunnan katkaistua, Schugk painottaa.

Kuntoutuksen hakemusmäärät edellisen vuoden tasolla

Kuntoutushakemuksia tuli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna, noin 2 450, ja hakemusmäärä laski 0,4 %.

- Alkuvuonna näytti, että kuntoutushakemusten määrä putoaa, mutta lasku jäi väliaikaiseksi ja loppuvuonna kehitys kääntyi taas noususuuntaan, Jyrki Rasi kertoo.

Noin 77 % kuntoutusta hakeneista ja myönteisen päätöksen saaneista asiakkaistamme palasi takaisin työelämään. Yleisin kuntoutuksen muoto on omalla työpaikalla tehtävä työkokeilu, jossa työtehtäviä järjestellään uudelleen tai opetellaan kokonaan uusi työ.