SAK:n hallitus: Työmarkkinakierroksen läpivienti vaatii yhteisten sääntöjen noudattamista

– SAK:n jäsenliitot ovat tuoneet neuvottelupöytiin ehdotuksia sopimusten syntymiseksi. Alasta riippumatta työnantajapuoli on torjunut työntekijäpuolen esitykset jyrkällä ja joustamattomalla asennoitumisella esittämättä kuitenkaan omia ratkaisuehdotuksiaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta paheksuu.

Tilanteesta tekee erikoisen, että teknologiateollisuuden sopimusratkaisu saatiin aikaiseksi jo alkuvuodesta. Ennen neuvotteluja varsinkin työnantajapuoli korosti vientiteollisuuden avauksen merkitystä ja muiden sopimusalojen sitoutumista vientialojen ratkaisuun.

– Nyt kun sopimus on syntynyt, työnantaja ei haluakaan sitoutua koordinaatioon, jossa aloilla pyritään teollisuuden päänavausta vastaavaan ratkaisuun eli yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin ja palkattomien kiky-tuntien poistamiseen.

SAK:n hallitus ei voi hyväksy yleisen linjan alittavia neuvotteluesityksiä. On huomioitava Suomen Pankin arvio, jonka mukaan syntynyt sopimus kehittää ostovoimaa sekä säilyttää ulkoisen kilpailukyvyn.

– Tässä valossa työnantajan ideologinen ripustautuminen tehottomaan työajanpidennykseen on kummallista ja valitettavaa. Toimiva koordinaatio on pitkällä aikavälillä kaikkien etu.

Tilanne on syytä viheltää poikki.

– Jos työnantajat nyt kunnioittavat viennin päänavausta, niin vastaavasti palkansaajat voivat sitoutua pitämään kansantalouden kantokyvyn mukaan tehtyä päänavausta ohjenuorana alakohtaisille sopimuksille tulevaisuudessakin.

SAK:n hallitus esittää työnantajaliitoille, että työehtoneuvotteluiden koordinaatioon sitoudutaan nyt ja tuleville sopimuskierroksille rakennetaan ja sovitaan uusi toimintamalli kaikkien hyväksymillä pelisäännöillä.

Samapalkkaisuus huomioitava

Koordinoidun työmarkkinamallin aikaansaaminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että samapalkkaisuustavoitteista luovutaan ja perusteettomat palkkaerot lukitaan ikiajoiksi. Ennen seuraavaa sopimuskierrosta on yhdessä sovittava pelisäännöistä, joiden puitteissa voidaan sopia vaikkapa palkkaohjelmista aloilla, joilla palkkojen jälkeenjääneisyys on suurta tai liukumat pienet.

Kaikkien on myös tunnustettava, että koordinaation pitävyys edellyttää mahdollisuutta sopia perusteettomia palkkaeroja umpeenkurovista palkkaohjelmista. Esimerkiksi Ruotsissa julkiselle alalle on sovittu vientiteollisuutta korkeammat korotukset, jotta alan palkkakehitys ja vetovoima voidaan turvata.

– Työnantaja vaikuttaa omilla toimillaan myös siihen, että mahdollisten tulevien kriisien aikana on todella vaikeaa löytää vastuunkantajia, kun palkkio vastuunkannosta näyttää olevan pienemmät palkankorotukset ja ankarammat heikennysesitykset neuvottelupöydissä.

– Meidän on katsottava yksittäistä palkkaneuvottelua pidemmälle ja rakennettava neuvottelukulttuuria, joka turvaa kaikille palkansaajille oikeudenmukaisen ansiokehityksen kansantalouden kantokyvyn puitteissa, Jarkko Eloranta toteaa.