Väitös 8.2.2020: Aikuisten turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakkaiden terapian oltava laaja-alaista (Snellman)

– Perinteisesti turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyteen liittyviä ongelmia on hahmotettu mielenterveyden häiriöihin kuuluvien oireiden kautta. Tämä on esimerkiksi keskusteluapuasiakkaiden kohdalla kuitenkin kapea-alaista. Käytännössä lähes aina asiakkaiden ongelmissa on samanaikaisesti kyse henkisen hyvinvoinnin puuttumisesta sekä erilaisista elämän ja käytännön ongelmista, Snellman kertoo.
– Asiakas saattoi kertoa ongelmakseen yhtäällä opiskelupaikan puuttumisen, talousvaikeudet, vaikeudet oleskelulupaprosessissa ja henkisen pahoinvoinnin, Snellman luettelee.

Monialaisempaa tutkimusta tarvitaan

Eri tavoin ja menetelmin annettu terapeuttinen keskusteluapu on ollut jo pitkän aikaa aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyspalvelujen keskiössä länsimaissa. Sitä tarkasteleva tutkimustoiminta on kuitenkin vielä suhteellisen nuorta, määrällisesti vähäistä ja sisällöllisesti kapea-alaista. Tutkimusta on tehty erityisesti jonkin tälle ryhmälle kehitetyn keskusteluapumenetelmän tehosta ja vaikuttavuudesta.

– Olisi tärkeää selvittää myös sitä, miten terapeuttinen keskusteluapu toimii ja miten asiakkaat sen kokevat? Mitkä prosessit, tekijät ja mekanismit edistävät ja auttavat myönteisen muutoksen aikaansaamisessa? Tällaista tutkimusta on tehty todella vähän. Näiden asioiden selvittely auttaisi myös ymmärtämään, miksei terapeuttinen keskusteluapu aina välttämättä auta turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakkaita, Snellman toteaa.

Muutos rakentuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta

Väitöstutkimuksen valossa näyttää, että myös muut tekijät kuin vain terapeuttinen keskusteluapukäytäntö muovasivat asiakkaiden muutosprosessia ja vaikuttivat sen tuloksiin. Asiakkaiden kuvaamat auttavat tekijät koskivat terapeuttista keskusteluapukäytäntöä, asiakkaita itseään, työntekijää, yhteistyösuhdetta ja keskusteluavun ulkoisia asioita.

– Vaikeuksissa auttoivat erilaiset ongelmien hallintakeinot, terapiasuhde, työntekijän antamat käytännön neuvot, mahdollisuus puhua ongelmista ja asiakkaan oma periksiantamattomuus. Asiakkaat kertoivat yhtäällä monipuolisesti kokemistaan hyödyllisistä muutoksista. Heidän olonsa oli helpottuneempi, heidän itseluottamuksensa oli kasvanut, he olivat alkaneet toimia arjessa ongelmia kanssa uusilla tavoilla ja he ajattelivat ongelmista eri tavoin, Snellman kertoo.

– Työntekijän keskeisen tehtävä on ongelmissa auttavien ja hyödyllisten muutosten aikaansaamista edistävien tekijöiden tunnistaminen, aktivointi ja hallinnointi sekä niiden yhteisvaikutuksen ohjaaminen mahdollisimman hyödylliseen suuntaan. Tehtävä on laaja-alainen eikä lainkaan helppo, Snellman summaa.

FM Olli Snellmanin psykologian väitöskirjan "Aikuisten turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakkaiden kokemat ja terapeuttisissa keskusteluissa kuvaamat ongelmat, auttavat tekijät ja hyödylliset muutokset" tarkastustilaisuus on 8.2.2020 klo 12 alkaen Seminaarinmäellä, vanhassa juhlasalissa S 212. Vastaväittäjänä professori Elina Virokannas (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha Holma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 186, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8056-6 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8056-6

Lisätietoja:

Olli Snellman kirjoitti ylioppilaaksi Koivukylän lukiosta vuonna 1997. Hän on suorittanut filosofian maisterintutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Snellman on koulutukseltaan psykoterapeutti. Snellman on työskennellyt asiakastyön tehtävissä Vantaan kaupungilla, Helsingin kaupungilla, Suomen Mielenterveysseurassa (nykyisin Mieli Ry) ja Helsingin Diakonissalaitoksella. Tällä hetkellä Snellman toimii tulosalueen johtajana Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikössä.

Yhteystiedot:

Olli Snellman, olpesnel@student.jyu.fi

Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi