Koiran ei-toivottu käyttäytyminen on yleistä ja rotujen väliset erot suuria
18.2.2020 11:39:44 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Suurella osalla suomalaisista lemmikkikoirista esiintyy jonkinlaista ei-toivottua käyttäytymistä.
– Keräämässämme yhdessä maailman suurimmista, liki 14 000 koiran aineistossa ei-toivottua käyttäytymistä esiintyi 73 % koirista. Yleisin tällainen käyttäytymispiirre oli ääniarkuus, jota esiintyi joka kolmannella koiralla, professori Hannes Lohi kertoo.
Tutkimusryhmä selvitti tarkemmin seitsemän ei-toivotun käyttäytymispiirteen yleisyyttä. Tutkitut käyttäytymispiirteet olivat ääniarkuus kuten ukkosen, ilotulituksen ja laukauksen pelko, arkuus kuten ihmisten, koirien ja vieraiden paikkojen pelko, erilaisten alustojen ja korkeiden paikkojen pelko, keskittymiskyvyttömyys ja impulsiivisuus, pakkomielteinen eli kompulsiivinen käyttäytyminen, aggressiivisuus ja eroahdistus. Ääniarkuuden lisäksi arkuus sekä alustojen ja korkeiden paikkojen pelko olivat hyvin yleisiä.
Niin ihmisillä kuin koirilla
Tutkimuksessa selvitettiin myös piirteiden välistä yhteyttä. Kuten aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, arkuus ja aggressiivisuus esiintyy usein yhdessä. Osa tuloksista oli uusia ja yllättäviä.
- Löysimme mielenkiintoisen yhteyden impulsiivisuuden, kompulsiivisen käyttäytymisen ja eroahdistuksen välillä. Ihmisillä pakko-oireinen häiriö ja aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) esiintyvät usein yhdessä, mutta samaa ei ole ennen havaittu koirilla, kertoo väitöskirjatutkija FM Milla Salonen.
Tutkimusryhmän käyttäytymistutkimuksella on myös toinen tavoite - pyrkiä ymmärtämään ihmisen mielenterveysongelmien taustaa. Koira on fysiologisesti ja käyttäytymiseltään samankaltainen ihmisen kanssa. Lisäksi koirilla esiintyy luontaisesti ei-toivottua käyttäytymistä ja koirat jakavat saman, monimutkaisen ja sosiaalisen ympäristön ihmisten kanssa.
- Tämän tutkimuksen ja aineiston pohjalta jatkamme työtä selvittääksemme, miten hyvä mallilaji koira on ihmisten mielenterveysongelmien tutkimukselle. Aiemmat geenitutkimuksemme ovat viitannet samoihin geenialueisiin ainakin pelon osalta, professori Lohi kertoo.
Erot käyttäytymisessä rotutyypillisiä ja merkittäviä
Ei-toivottujen käyttäytymispiirteiden yleisyyttä vertailtiin 15 vastauksia eniten keränneiden rotujen välillä. Rotujen väliset erot olivat merkittäviä.
- Ongelmat näyttävät olevan varsin rotutyypillisiä. Esimerkiksi bordercollieilla havaittiin enemmän pakonomaista tuijottamista ja valojen/varjojen saalistamista, jotka olivat harvinaisempia kaikilla muilla roduilla, professori Lohi toteaa.
Erot käyttäytymispiirteiden yleisyydessä koirarotujen välillä olivat moninkertaisia.
- Yksi suurimpia rotujen välisiä eroja löytyi vieraiden ihmisten pelossa, jossa arimman, eli espanjanvesikoiran ja rohkeimman, eli staffordshirenbullterrierin välillä oli 18 kertainen ero pelon esiintyvyydessä, Salonen kertoo.
Käyttäytymistutkimuksella pyritään lisäämään koirien hyvinvointia. Monet ei-toivotut käyttäytymispiirteet, kuten arkuus ja ääniarkuus voivat aiheuttaa koirille voimakasta stressiä. Käyttäytymisongelmat saattavat johtaa koirasta luopumiseen.
- Tulostemme perusteella ei-toivottu käyttäytyminen näyttäisi olevan perinnöllistä. Tämä tarkoittaa sitä, että huolellisella jalostuksella sopivien käyttäytymismittareiden avulla näiden käyttäytymispiirteiden yleisyyttä voitaisiin vähentää. Tämä parantaisi koirien ja omistajienkin elämänlaatua, professori Lohi tähdentää.
Alkuperäinen artikkeli:
Salonen, M., Sulkama, S., Mikkola, S., Puurunen, J., Hakanen, E., Tiira, K., Araujo, C., Lohi, H. (2020) Prevalence, comorbidity, and breed differences in canine anxiety in 13,700 Finnish pet dogs. Scientific Reports. doi: 10.1038/s41598-020-59837-z
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Salonen, puh. 0503199321
Hannes Lohi, puh. 0503199319
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi verikoe tunnistaa rasvamaksasairauden jo terveyskeskuksessa19.11.2026 10:36:32 EET | Tiedote
Uudenlaisella verikokeella voidaan löytää potilaat, joilla on etenevän maksasairauden riski. Koska testi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, hoito voi alkaa nopeammin ja ilman jonotusta erikoissairaanhoitoon. Parempien hoitotulosten lisäksi tämä vähentäisi myös erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme