Väitös 6.3.2020: Pahan käsite haastaa nykyfilosofian perusoletuksia (Pitkänen)
Aihetta filosofian väitöskirjassa tarkastelleen Olli Pitkäsen mukaan pahan käsitteen omaksuminen osaksi moraalifilosofian termistöä vaikuttaa toteutuneen ilman kunnollista pohdintaa siitä, mitä itse asiassa on tapahtunut.
– On kummallista, ettei moraalifilosofian keskeisiin klassikoihin lukeutuvan Friedrich Nietzschen pahan käsitteen kritiikkiin ole kiinnitetty paljonkaan huomiota nykykeskustelussa, Pitkänen sanoo.
Nietzschen mukaan käsite pahasta perustuu negatiiviseen ajatteluun. Siinä missä varhaisessa antiikissa hallitsevassa asemassa olevat ihmiset käsittivät omat arvonsa ”hyviksi” ja niiden vastakohdat ”huonoiksi”, erityisesti kristinuskon syntymisen myötä huonon korvasikin ”paha”. Paha nähdään jonain, jota ei pitäisi olla. Näin ollen käsitteen käyttämiseen liittyy vaatimus siitä, että maailman tulisi olla toisenlainen kuin se on.
– Toisin kuin ajatellaan, Nietzsche ei kuitenkaan hyökännyt ensisijaisesti kristinuskoa vastaan. Sen sijaan hän aisti kristinuskon valtakauden jo hiipuneen ja kysyi, mitä tapahtuu pahan käsitteelle ihmisten lakatessa uskomasta Jumalaan, joka voisi käsitteen vaatimalla tavalla muuttaa maailmaa tai ainakin korjata tapahtuneet vääryydet tuonpuoleisessa, Pitkänen kuvaa.
Pahan käsite yhdistetään usein kauhuun
Nykyisessä filosofisessa keskustelussa pahan käsite nähdään ainoastaan ihmisten moraaliseen toimintaan liittyvänä. Ongelmallista on se, että pahan käsitteellä tuntuu olevan muitakin kuin moraalisia merkityksiä.
– Psykologi Fred Alfordin mukaan ihmiset yhdistävät pahan useimmiten eräänlaiseen kauhun kokemukseen.Toisaalta vielä suhteellisen läheisessä menneisyydessä 1700-luvulla pahan käsitteeseen liitettiin selvästi myös muita kuin moraalisia merkityksiä, Pitkänen selvittää.
Pitkänen ehdottaa vaihtoehdoksi nykyään vallitsevalle ”moraaliseksi pahakäsitykseksi” nimeämälleen näkemykselle saksalaisen idealistin F.W.J. Schellingin esittämää metafyysistä käsitystä pahasta, jossa hyvän ja pahan käsitteet hahmotetaan sidoksissa kaikessa luonnossa läsnäoleviin voimiin.
– Schellingin käsitys tarjoaa sekä valtavirtaisesta kristillisestä teologiasta poikkeavan perustan pahan käsitteelle että tavan ajatella pahaa myös muussa kuin puhtaasti moraalisessa merkityksessä. Tiedostan, että Schellingin metafysiikan taustaoletukset poikkeavat akateemisen filosofian valtavirrasta, mutta vastaava panteistinen ajattelu ei ole yleisesti ottaen kovinkaan epätavallista, enkä lähtökohtaisesti näe filosofina syytä suhtautua siihen torjuvasti, Pitkänen kuvaa tuloksiaan.
Pitkäsen väitöskirja The Possibility of a Metaphysical Conception of Evil in Contemporary Philosophy tarkastetaan 6.3.2020 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Sean McGrath (Memorial University of Newfoundland) ja kustoksena akatemiatutkija, dosentti, FT Jussi Backman (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja
Olli Pitkänen, olli.p.pitkanen@student.jyu.fi, 040 833 6577
Olli Pitkänen valmistui ylioppilaaksi Petäjäveden lukiosta vuonna 2003. Hän aloitti matematiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2004, mutta vaihtoi neljäntenä vuonna pääaineekseen filosofian. Pitkänen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan filosofia vuonna 2011, jolloin hän myös aloitti tohtoriopinnot.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 195, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8074-0. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8074-0.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 040 831 6228
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö tukee merkittävällä tavalla yliopiston tutkimusta – kaikkiaan 158 400 euron tuki väitöskirjatutkijoille3.6.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta sekä tukea taloudellisesti tutkimustyön tekijöitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme