Helsingin yliopiston biologisten tutkimusasemien yhteiseksi johtajaksi Jouni Heiskanen

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kolme tutkimusasemaa ovat saaneet uuden, yhteisen johtajan. Hangossa sijaitsevan Tvärminnen eläintieteellisen aseman, Hämeenlinnassa sijaitsevan Lammin biologisen aseman ja Enontekiön Kilpisjärven biologisen aseman johtoon nousee tiedekunnasta 2015 väitellyt Jouni Heiskanen (s. 1983).
Tähän saakka joka asemalla on ollut oma johtajansa. Jouhevan muutoksen on mahdollistanut se, että kahdella asemalla johtajan tehtävää on tähän saakka hoitanut sijainen.
Aseman johtajan tehtäviin on aiemmin kuulunut niin aseman arkitoiminnoista vastaaminen kuin pitempien suuntaviivojen vetäminen ja strateginen suunnittelu. Yhteisen johtajan ei ole tarkoitus tasapäistää asemia. Se olisikin mahdotonta, sillä asemat ovat kovin erilaisia.
Sen sijaan Jouni Heiskanen kokee tehtäväkseen vapauttaa asemien voimavaroja tutkimukseen sekä omien sidosryhmien kanssa toimimiseen ja ottaa harteilleen asemien yleisemmän yhteisen linjan asemoimisen sekä kansalliseen ja kansainväliseen tiedepolitiikkaan liittyvät tehtävät.
– Asemilla on paljon annettavaa verkostoitumisessa ja palveluiden tarjoamisessa vieraileville tutkijoille, ja tässä minulla on melkoisesti tekemistä. Asemien näkyvyyttä on lisättävä ja samalla tarkennettava, kuinka tavoitamme kohderyhmämme ja mitä palveluita he tarvitsevat, Jouni Heiskanen toteaa.
Esimerkkinä Heiskanen tarjoaa asemilta löytyvät tutkimusaineistot. Tutkimusasemilla on erilaisten tutkimusprojektien lisäksi tehtävänä toimia tukikohtana monenlaiselle pitkällä aikavälillä kerätylle aineistolle. Tyypillisesti tällaisia ovat jopa yli sadan vuoden ajan säännöllisesti kerätyt ilmastoon, mereen, kasveihin ja eläimiin liittyvät havainnot. Nämä niin sanotut pitkät aikasarjat ovat mittaamattoman arvokkaita esimerkiksi ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia arvoitaessa.
Eri asemilla on hyvin erityyppistä aineistoa, ja usein niihin on ollut hankala päästä käsiksi. Heiskasen tavoitteena onkin saada avattua asemilla kerättyjä aineistoja paremmin niin, että niitä voi hyödyntää asemien, ja myös Suomen, ulkopuolelta. Hän haluaisi myös kehittää asemien välistä yhteistyötä yli organisaatio- ja valtakunnanrajojen.
– Asemat ovat paikallinen linkki ympäristön globaaleihin haasteisiin. Niillä tehtävä tutkimus auttaa ymmärtämään esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja ilmastonmuutosta. Toisaalta asemilla voidaan löytää paikallisia ratkaisuja näihin haasteisiin, mukaanlukien kestävä kehitys. Näissä on tärkeää niin monitieteinen yhteistyö kuin yhteiset hankkeet kunnallisten ja valtiollisten toimijoiden kanssa.
______________
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkimusasemat
Kilpisjärven biologinen asema, Enontekiö
Perustettu virallisesti 1963, tutkimustoimintaa jo 1946 lähtien
Lammin biologinen asema, Hämeenlinna
Perustettu 1953
Twitter
Facebook
Tvärminnen eläintieteellinen asema, Hanko
Perustettu 1902
Twitter
Facebook
Web-kamera
Katso myös:
Helsingin yliopiston tutkimusasemat (englanniksi)
Tutkimusasemilla tehtävästä tutkimuksesta kertova Kentällä – In the Field:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani Jaakko Kangasjärvi, jaakko.kangasjarvi@helsinki.fi, puh. 050 415 0428
biologisten asemien johtaja Jouni Heiskanen, jouni.heiskanen@helsinki.fi, puh. 050 438 1808
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme