
Amnesty: Pakolaisten auttajia vainotaan Välimerellä
Amnesty Internationalin tänään tiistaina 3. maaliskuuta julkaisema raportti Punishing compassion: solidarity on trial in Fortress Europe paljastaa, kuinka poliisi ja syyttäjät väärinkäyttävät ihmissalakuljetusta koskevia lakeja estääkseen pakolaisia auttavien ihmisten ja järjestöjen toiminnan. Viranomaisten resursseja käytetään auttajien vainoamiseen sen sijaan, että tutkittaisiin rikollisia salakuljettajia.
Raportissa tarkastellaan ihmisoikeuspuolustajiin, humanitaarista avustustyötä tekeviin vapaaehtoisiin sekä järjestöihin kohdistuvia viranomaistoimenpiteitä Kroatiassa, Ranskassa, Kreikassa, Italiassa, Maltalla, Espanjassa, Sveitsissä ja Iso-Britanniassa.
Raportissa kuvataan, kuinka auttamistoiminta Välimerellä on vaarantunut mielivaltaisten pidätysten ja syytteiden takia.
”Eurooppaan suuntautuvaa muuttoliikettä rajoitetaan ja pyritään jatkuvasti estämään. Tämä on johtanut siihen, että pakolaisten ja maahanmuuttajien turvallisuuden takaaminen ja tervetulleeksi toivottaminen nähdään uhkana”, sanoo Elisa De Pieri, Amnestyn alueellinen tutkija.
”Eurooppalaisten valtioiden epäonnistuminen pakolaisten ja maahanmuuttajien perustarpeiden turvaamisessa merkitsee sitä, että elintärkeiden palveluiden ja tuen tarjoaminen jää usein tavallisten ihmisten harteille. Eurooppalaiset hallitukset asettavat liikkeellä olevat ihmiset entistä suurempaan vaaraan, kun viranomaiset rankaisevat heitä, jotka tarttuvat toimeen.”
Auttamistoimien kriminalisointi vaarantaa ihmishenkiä
”Me halusimme auttaa apua tarvitsevia. Vaikka olisin tiennyt, että elämäni voi kääntyä ylösalaisin, olisin toiminut täsmälleen samoin”, pelastustyöntekijä Sarah Mardini sanoo.
Kreikkalaiset viranomaiset pidättivät Mardinin ja hänen kollegansa Seán Binderin heidän autettuaan Lesboksen saarella meren ylittäneitä pakolaisia. Mardinia ja Binderia syytetään laittoman maahantulon järjestämisestä ja vakoilusta. Heitä voi odottaa jopa 25 vuoden vankeustuomio.
Pakolaisten auttamista rajoittavat pidätykset, takavarikoinnit, syytteet ja tuomiot voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Esimerkiksi Italiassa vapaaehtoiset, jotka auttavat heiveröisillä veneillä vainoa ja konflikteja pakenevia ihmisiä, ovat joutuneet lokakampanjoiden ja rikostutkintojen kohteiksi.
Vapaaehtoiset joutuvat käyttämään jo valmiiksi niukkoja resurssejaan oikeusjuttujen käsittelyyn. Lisäksi heidät on velvoitettu seuraamaan menettelyohjeita, jotka viivästyttävät pelastusoperaatioita. Heitä ei ole päästetty takaisin satamaan, kun he ovat palanneet mereltä pelastettuaan hukkuvia ihmisiä. Myös heidän veneitään on takavarikoitu.
Vuosina 2018 ja 2019 Välimerellä hukkuvien määrä on kasvanut. Silti pelastusveneet pysyvät takavarikoituina.
Ruoan, yösijan ja vaatteiden tarjoaminen tai hukkuvien pelastaminen eivät ole rikoksia. Ihmisoikeuspuolustajien pitää voida puolustaa ihmisoikeuksia ilman koston pelkoa myös Euroopassa.
Amnesty vaatii EU:ta ja sen jäsenmaita varmistamaan laeissaan, että ainoastaan sellainen toiminta, josta järjestäjä saa materiaalista hyötyä, kuten rahaa, katsotaan laittoman maahantulon järjestämiseksi. Ruokaa, vaatteita ja yösijaa tarjoavia sekä hukkuvia pakolaisia pelastavia ei tule tuomita laittoman maahantulon järjestämisestä tai ihmissalakuljetuksesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina LindemanTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532iina.lindeman@amnesty.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.