Koirien lonkkaniveldysplasiaan ja nivelrikkoon liittyviä geenejä löytyi lisää – mallina saksanpaimenkoira

Koirilla ja ihmisillä yleisesti esiintyvä lonkkaniveldysplasia ja siihen liittyvä nivelrikko ovat monitekijäisiä sairauksia, joihin vaikuttavat useat eri geenit. Lonkkaniveldysplasia aiheuttaa muutoksia nivelen rakenteessa ja toiminnassa. Tästä seuraa kivulias ja etenevä nivelrikko, joka johtaa lonkkanivelen nivelpintojen kulumaan. Myös tulehdukselliset tekijät vaikuttavat nivelrikon kehitykseen.
Helsingin yliopistossa tehty koiratutkimus paljasti uusia ja tutkimusryhmän jo aiemmin tunnistamia lonkkaniveldysplasiaan ja nivelrikkoon liittyviä perimän alueita kromosomeista 1, 9 ja 28. Geenikartoituksia varten kerättiin verinäytteitä yli 700 saksanpaimenkoirasta, joista oli Kennelliiton tietokannoissa käytettävissä röntgenkuviin perustuva lonkkaluokitus A:sta E:hen.
– Tunnistamillamme perimän alueilla olevat ehdokasgeenit ovat kovin kiinnostavia lonkkaniveldysplasian ja nivelrikon sairausmekanismien kannalta. Tarvitsemme kuitenkin jatkotutkimuksia, jotta geenien tarkempi syy-yhteys pystytään määrittämään, toteaa Lea Mikkola, joka piakkoin väittelee aiheesta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.
Koiranomistajista suuri apu
Tutkimus korostaa lonkkaniveldysplasian periytyvyyttä ja monigeenistä taustaa. Monitekijäisyydestä johtuen sairaudesta ei voida kehittää geenitestejä samaan tapaan kuin yhdestä geenistä johtuvien sairauksien kohdalla.
– Monitekijäisten sairauksien perinnöllisten tekijöiden ja niiden biologisten roolien ymmärtäminen on silti tärkeää kokonaisuuden kannalta. Pystymme mahdollisesti tulevaisuudessa kehittämään parempia hoitomuotoja, kun ymmärrämme, mitkä ja miten perimän tekijät ja niiden verkostot ovat mukana sairauden kehittymisessä, Lea Mikkola toteaa.
Monitekijäisten sairauksien tutkiminen vaatii laajoja ja laadukkaita aineistoja. Tutkijat kiittävätkin kaikkia yhteistyökumppaneitaan sekä erityisesti tutkimukseen osallistuneiden koirien omistajia tutkimuksen edesauttamisesta.
– Tutkimusmateriaalin kerääminen ja luokittelu geenianalyysejä varten oli mittava urakka ja vaati monipuolista yhteistyötä tutkijoiden ja koiraharrastajien välillä. Erityisen merkityksellistä oli lonkkaniveldysplasiaa ja nivelrikkoa tarkemmin kuvaavien ilmiasujen laadukas määrittäminen. Olemme lisäksi hyötyneet suuresti Professori Lohen rakentamasta koirien biopankista. Olemme tallentaneet biopankkiin myös kaikki tässä projektissa kerätyt näytteet, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Antti Iivanainen.
Tutkimusta rahoittivat mm. Suomen Akatemia, Canine Health Foundation (American Kennel Club), Jane ja Aatos Erkon säätiö ja Biocentrum Helsinki.
Artikkeli:
Mikkola L, Holopainen S, Pessa-Morikawa T, Lappalainen AK, Hytönen MK, Lohi H, Iivanainen A. Genetic dissection of canine hip dysplasia phenotypes and osteoarthritis reveals three novel loci. BMC Genomics [Internet]. 2019 Dec 27;20(1):1027. doi: 10.1186/s12864-019-6422-6.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lea Mikkola, lea.mikkola@helsinki.fi, puh. 050 415 6743
Antti Iivanainen, antti.iivanainen@helsinki.fi, puh. 050 311 2612
Hannes Lohi, hannes.lohi@helsinki.fi, puh. 050 319 9319
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme