Varman Risto Murto: Terveydenhuolto tarvitsee riskipuskurit - talouden pysäyttäminen on kallis hätäratkaisu

Taloudet ja yhteiskunnat ovat lähes säännöllisesti kohdanneet kriisejä. Suomessa syviä talouskriisejä on koettu esimerkiksi 90-luvun pankkikriisin ja noin kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin yhteydessä. Nyt koronaviruksen leviämisen myötä olemme keskellä uutta kriisiä, joka koettelee meitä kaikkia.

Nykyisen kriisin erityispiirre on, että kriisin aiheuttaja eli virus tulee talouden ulkopuolelta. Talouden äkkipysähdys on ollut nopea ja se koskettaa erityisen paljon kotimarkkinasektoria kuten palveluita. Tällä hetkellä yritetään kaikin tavoin estää sitä, että terveys- ja talouskriisi ei muunnu lisäksi finanssikriisiksi.

Tuoreen finanssikriisin opetukset ovat olleet hyvin käytössä. Etenkin keskuspankkien päätökset ovat olleet nopeita ja isoja. Pelikirja on tiedossa ja muistissa. Myös finanssipolitiikan eli valtion budjetin kautta reagoiminen on ollut mittakaavaltaan isoa. Toimenpiteet eivät estä äkkipysähdystä, mutta ne voivat ehkäistä talouskriisin leviämistä ja rakentaa siltaa tulevaisuuteen.

Finanssikriisin jälkeen hallitukset ja viranomaiset keskittyivät rakentamaan riskipuskureita pankkijärjestelmään, ei terveydenhuoltojärjestelmään. Koronaviruksen lähdettyä leviämään terveydenhuollon kyky reagoida kriisiin on osoittautunut länsimaissa liian kevyeksi. Muutoin ei kokonaisia yhteiskuntia olisi tarvinnut pysäyttää. Taloudellisesti koko yhteiskunnan pysäyttäminen viikoiksi tai kuukausiksi on erittäin kallis tapa hoitaa kriisiä ja pelastaa potilaita.

Euroopan kriisivalmiuksien puutteellisuus tulee ilmi, kun epidemian hoitoa vertaa etenkin Aasian maihin. Kiina ei ole erityisen hyvä vertailukohta, mutta monet muut pienemmät maat ovat. Aasian maat olivat jo harjaantuneet käsittelemään vaarallisia tartuntatauteja.

Länsimaissa tilanne oli toinen. Aikaisempien tartunta-aaltojen heikko leviäminen länsimaihin oli ehkä tuudittanut meidät vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen. Kiinan tautiuutiset olivat meille kaukaisia vielä tammikuussa.

Lähtökohtana akuutin kriisin jälkeen tulee hyvin todennäköisesti olemaan se, että länsimaat eivät halua kohdata toista kertaa nykyisen kaltaista shokkia. Inhimillinen ja etenkin talouden hinta on liian korkea.  Tämä tulee tarkoittamaan isoja investointeja taudinhallintaan ja terveydenhuollon kriittisiin järjestelmiin. Tätä työtä tullaan tekemään vähintään seuraavat kymmenen vuotta.

Oppia on helppo hakea Aasiasta. Maat kuten Etelä-Korea ja Taiwan ovat yhdistäneet demokratian ja valmiuden tiukkaan tautien torjuntaan. Suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuudet parantaa tartuntatautien ehkäisyä ja hoitoa pitäisi olla erinomaiset. Myös vahva luottamus viranomaisiin auttaa tässä.

Huomiota saanevat sekä omavaraisuus kriittisiin tarvikkeisiin että sairaalakapasiteetin varajärjestelmät. Kriittisen lääketeollisuuden omavaraisuudessa yhteistyö EU:n sisällä on pienelle maalle kuin Suomelle erityisen tärkeää. Kansalliset intressit jyräävät helposti kriisitilanteessa. Meidän etumme olisi parempi kansainvälinen yhteistyö, kun Suomelle ei ole realistista rakentaa täysin omavaraista terveydenhuollon tarjontaketjua.

Kansalaiset hyväksynevät myös modernin teknologian tarjoamat mahdollisuudet tartunnan etenemisen seurantaan, jos vaihtoehtona on koko väestön liikkumisrajoitukset. Annamme datamme esim. Facebookin ja Googlen käyttöön reaaliaikaisesti. Miksi emme antaisi vastaavasti tietojamme viranomaisille kriisitilanteessa?

Juuri nyt katseemme on virustilanteen akuutissa hillinnässä. Yhteiskunnan ja talouden rattaiden pysäyttäminen on kuitenkin hätäratkaisu. Meidän kannattaa aloittaa mahdollisimman pikaisesti toimet ja investoinnit, joilla saamme palautettua ihmisiä takaisin työpaikoille ja kuluttamaan. Kaikki investoinnit, jotka voimme tehdä terveydenhuoltoon pikaisesti esimerkiksi testeihin, henkilökuntaan tai tehohoidon kapasiteettiin tuottavat yhteiskunnalle ja taloudelle historiallisen paljon.

Risto Murto 

Varman toimitusjohtaja