Tätä perheissä pohditaan: “Voiko lapsi tavata eri kodeissa asuvia vanhempiaan?”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeet koronavirusksen aiheuttamien rajoitustoimenpiteiden totetuttamiseksi perheissä, joissa lapsi liikkuu useamman eri kodin välillä. Suomessa yli 20 % lapsiperheistä tilastoidaan yhden vanhemman perheiksi. Noin 90 % näistä perheistä lapsella on kuitenkin myös toinen vanhempi, jonka kanssa on sovittu säännöllisistä tapaamisista. Osa lapsista myös vuoroasuu tasaisesti kahdessa osoitteessa.

“On tärkeää, että viranomaisten ohjeet ja rajoitustoimenpiteet huomioivat perheiden erilaiset tilanteet mahdollisimman kattavasti. Selkeillä ohjeistuksilla turvataan lapsen etu, mutta vältetään myös vanhempien keskinäisiä riitoja lapsen asuinpaikasta ja liikkumisesta poikkeusoloissa”, sanoo Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring.

Kahden kodin välillä liikkuvan lapsen perheeseen kuuluu juridisten vanhempien lisäksi usein myös eri kodeissa asuvia sisaruksia ja vanhempien puolisoita. Samalla viranomaiset ohjeistavat suomalaisia rajoittamaan fyysiset kontaktit minimiin. Poikkeusolot vaativatkin vanhemmilta tarkkaa harkintaa ja tiivistä yhteistyötä riskiryhmien, mutta myös lapsen oman hyvinvoinnin ja turvallisuuden suojelemiseksi.

“Vanhempien välinen yhteistyö on näissä poikkeusoloissa ensiarvoisen tärkeää. Jos tilanteet aiheuttavat epävarmuutta, kannattaa apua herkästi hakea esimerkiksi järjestöjen tarjoamien apukanavien kautta”, Moring muistuttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistukset vanhemmille (lähde: THL).

Miten lapsen tapaamisoikeus ja vuoroasuminen järjestetään poikkeusoloissa?

• Toteuttakaa lapsen tapaamisoikeus ja vuoroasuminen aiemmin päätetyllä tavalla, jos se on mahdollista.
• Tehkää yhteisymmärryksessä tavanomaisista tapaamis- tai asumisjärjestelyistä poikkeavia tilapäisiä ratkaisuja, jos siihen on tarvetta.
• Pohtikaa lapsenne tilannetta yhdessä. Vanhempien yhteistyö luo lapselle turvallisuudentunnetta ja kunnioittaa hänen oikeuksiaan.
• Toteuttakaa tapaamisjärjestelyt lapsen sekä hänen lähipiirinsä terveyttä ja turvallisuutta ajatellen.
• Kuljettakaa lapsi toisen vanhemman luokse tavalla, jossa kontaktit toisten ihmisten kanssa ovat mahdollisimman vähäisiä.
• Ottakaa järjestelyissä huomioon myös se, onko lapsen kodeissa riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä.
• Jos lapsen toisessa perheessä jokin perheenjäsen sairastuu, pitäkää lapsi siinä perheessä, jossa hänellä ei ole riskiä sairastua.
• Jos lapsi saa koronavirustaudin, hänen on parannuttava ennen tavanomaisiin järjestelyihin palaamista. Lapsen sairastuessa paikalla oleva lapsen huoltaja on vastuussa hoidosta.
• Jos viranomaiset ovat määränneet teidät karanteeniin, noudattakaa karanteenin virallisia ohjeita. Lapsi ei voi mennä karanteenikotiin tai poistua sieltä karanteenin aikana. Myös viranomaisen ohjeita karanteenia vastaavista olosuhteista tulee noudattaa lapsen tapaamis- ja asumisjärjestelyiden toteuttamisessa.
• Hyödyntäkää puheluita ja videopuheluita yhteydenpidossa, jos kasvokkaisia tapaamisia täytyy vähentää muiden ihmisten suojelemiseksi.

Tietoa perheille suunnatuista apukanavaista muun muassa Lastensuojelun Keskusliiton sivulla.

Myös perhehoidon toimijat toivovat kohdennettuja ohjeita sijaishuollossa asuvien lasten yhteydenpidon järjestämiseen. Lisätietoa: https://pesapuu.fi/2020/03/julkinen-vetoomus/.