Sitra

Työttömät kehittäisivät osaamistaan mieluiten yhdistämällä opiskelun työhön

Jaa
Työssäkäyvät ottavat parhaillaan digiloikkia, kun koronaviruksen vuoksi lukuisat työt hoidetaan verkon välityksellä. Osaamisloikat tulee mahdollistaa myös työelämän ulkopuolella oleville. Sitra koosti yksiin kansiin työttömien näkökulmia elinikäiseen oppimiseen.
Kuva: Sitra
Kuva: Sitra

Koronaviruksen vaikutusten myötä osaamisen jatkuvan uudistamisen merkitys korostuu entisestään. Työttömäksi jäävä jää samalla vaille työssä tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä tärkeämpää on oman osaamisen ylläpito ja kehittäminen. Sitran tänään julkistama muistio Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen luo kokonaiskuvan työttömien mahdollisuuksista kehittää osaamistaan.

”Maailma ja osaamisen tarpeet muuttuvat nopeasti. Siksi työttömien palveluissa on tärkeää ottaa huomioon yksilölliset tilanteet”, Sitran johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki sanoo.

”Kaikissa elämäntilanteissa tulisi voida kehittää osaamistaan, sillä se vaikuttaa keskeisesti ihmisten hyvinvointiin. Osaamisen jatkuva uudistaminen on edellytys myös yritysten ja yhteiskunnan tulevaisuuden kilpailukyvylle”, Ranki painottaa.

Pullonkaulat usein rakenteellisia – esimerkkeinä sääntely ja etuuksien harkinnanvaraisuus

Työttömät kehittäisivät osaamistaan mieluiten yhdistämällä opiskelun työntekoon, esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen tai ammatillisen työvoimakoulutuksen keinoin.

Sekä työttömien, heitä ohjaavien henkilöiden että TE-toimistojen työntekijöiden mielestä luottamusta rakentaville kasvokkain kohtaamisille tarvitaan nykyistä enemmän aikaa.

Muistio herättää kysymään, olisiko monimutkaisten säädösten yksinkertaistaminen yksi ratkaisu tähän. Se vapauttaisi TE-toimistojen aikaa sekä henkilökohtaisiin kohtaamisiin asiakkaiden kanssa että yhteistyöhön työnantajien ja oppilaitosten kanssa. Näin työnhakijan osaaminen ja työelämän osaamistarpeet saataisiin kohtaamaan paremmin.

Yksi osaamisen kehittämisenja samalla työllistymisen keskeinen pullonkaula liittyy opiskelunaikaisen työttömyysetuuden yksilölliseen harkinnanvaraisuuteen.

”Olisi mielenkiintoista selvittää, voisiko luottamus työttömän omaan harkintakykyyn ammatillisen osaamisen kehittämisen tarkoituksenmukaisuudesta tehdä työvoimapolitiikasta tehokkaampaa ja vaikuttavampaa”, Ranki pohtii.

Kohdistetaanko työvoimapoliittiset toimet yksilöön vai järjestelmään?

Siinä missä työttömältä odotetaan aktiivisuutta kouluttautumisessa, päätösvalta asiassa on lopultakin viranhaltijalla. Vastuu työllistymisestä taas on työttömällä itsellään, vaikka työnhaussa tulee vastaan monia sellaisiakin haasteita, joihin ei voi osaamisen kehittämisestä huolimatta itse vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa ikä, työttömän status, kulttuuritaustaan liittyvä syrjintä ja arvioinnin tutkintokeskeisyys.

Työttömän osaamisen kehittämisessä olennaista on tarkastella yksilön ja järjestelmän suhdetta.

”Usein epäkohtien korjaamiseksi tarkoitetut toimenpiteet kohdistuvat yksilöön, vaikka ongelma piilee yhteiskunnan rakenteissa. Keskeinen johtopäätös on, että työttömän osaamisen kehittämistä suunnittelevien tulee tunnistaa kirkkaasti, milloin työvoimapoliittinen toimenpide on tuloksekasta kohdistaa yksilöön ja milloin järjestelmään”, Ranki toteaa.

Sitran muistiossa äänen saavat työttömät itse, heitä ammatikseen ohjaavat henkilöt sekä työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntijat. Lisäksi sosiologian ja taloustieteen tutkijat Juho Alasalmi, Henna Busk, Markus Jäntti, Lena Näre ja Sari Näre tarkastelevat työttömien osaamisen kehittämistä työttömien nuorten, opiskeluajan työttömyysetuuden harkinnanvaraisuuden, työvoimapalveluiden vaikuttavuuden ja henkisen pääoman kannoilta. Aineisto on koottu elokuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana.


Lisätietoja:

Sinimaaria Ranki, johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 467, sinimaaria.ranki@sitra.fi

Anna-Maija Vesa, asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 988, anna-maija.vesa@sitra.fi


Sitran Osaamisen aika -avainalue edistää Suomeen elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa osaamisen kehittäminen nähdään tuottavana pitkän aikavälin investointina ja hyvinvoinnin lähteenä. Sitra yhdistää ja vahdittaa yhteiskunnan eri toimijoita kokonaisvaltaiseen elinikäisen oppimisen politiikkaan siirtymisessä.

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Sitra
Kuva: Sitra
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.

Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.

Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release

A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye