Oulun yliopisto

Arvometallien talteenottoon ja jätteiden hyötykäyttöön tavoitellaan merkittävää parannusta uusilla käsittelymenetelmillä

Jaa
Kiertotaloustutkimukselle taas merkittävä rahoitus: teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen sisältämien metallien erotusprosesseihin, sekä sivuvirtojen hyötykäytön ja kaupallistamisen tutkimukseen lähes 3 miljoonaa euroa.

Oulun yliopiston epäorgaanisten sivuvirtojen kiertotaloustutkimus on saanut jälleen merkittävän rahoituksen. Business Finlandin myöntämä co-innovation rahoitus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suomalaisen teollisuuden kanssa. Hankeen kokonaisbudjetti on 2,8 miljoonaa euroa, josta yritysten tuotekehityshankkeiden osuus on 1,7 miljoonaa euroa ja yliopiston tutkimushankkeen osuus 1,1 miljoonaa euroa. 

MIMEPRO-hankkeessa edistetään hyödyntämättömien, mutta lupaavien teollisuuden epäorgaanisten jätteiden ja sivuvirtojen hyötykäyttöä ja kaupallistamista. Hankkeessa korvataan kiertotalouden materiaaleilla primäärisiä raaka-aineita. Tavoitteena on saada merkittäviä parannuksia teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen sisältämien metallien erotusprosesseihin ja edistää Suomen omavaraisuutta metallien osalta. Lisäksi hankkeessa kehitetään sementtiä korvaavia sideaineita, geopolymeerejä. Sementtiteollisuuden päästöt ovat maailmanlaajuisesti merkittävät, joten sementtiä korvaavat materiaalit ovat tärkeässä osassa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. 

Tavoitteena on kierrättää tai uusiokäyttää materiaaleja, sillä teollisuuden jäämien loppusijoittaiminen kaatopaikoille ei tue tämän päivän kiertotalousajattelua. Kaatopaikkasijoittaminen on paitsi kallista ja sillä voi olla paikallisesti negatiivisia ympäristövaikutuksia, mutta se on myös arvokkaiden mineraalien ja metallien haaskausta. Omavaraisuus metallien osalta on tulevaisuudessa myös Suomelle kriittinen tekijä: teollisuuden ja liikenteen sähköistyessä metallien tarve kasvaa. ”MIMEPRO-hanke vastaa juuri tähän tarpeeseen. Hankkeessa kehitetään uusia tapoja metallien erotteluun, sekä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Lisäksi tärkeässä roolissa on metallien erottamisessa syntyvien kuonien ja selluteollisuudessa syntyvän viherlipeäsakan hyödyntäminen”, toteaa yliopistotutkija Katja Ohenoja, hankkeen projektipäällikkö. 

MIMEPRO liittyy keskeisesti yhteen Oulun yliopiston viidestä fokusalueeseesta: ”Kestävyyttä luovat materiaalit ja järjestelmät”. Lisäksi MIMEPRO kuuluu Oulun yliopiston profilaatioalaan ”Epäorgaanisten sivuvirtojen kiertotalous”, johon yliopisto on saanut Suomen Akatemian rahoituksen syksyllä 2019. Hankkeeseen kuuluu Oulun yliopiston kolme tutkimusyksikköä sekä seitsemän suomalaista yritystä: Fortum Waste Solutions, Metsä Fibre, Stora Enso, Valmet Technologies, Keliber, Matnur ja Parma (osa Consolis-konsernia). 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

- Hankkeen vastuullinen johtaja, professori Mirja Illikainen, InStreams Hub tutkimuskeskittymä, Oulun yliopisto, mirja.illikainen@oulu.fi
- Hankkeen projektipäällikkö, yliopistotutkija Katja Ohenoja, kuitu- ja partikkelitekniikan yksikkö, Oulun yliopisto, katja.ohenoja@oulu.fi
- Viestintäasiantuntija Heini Tuorila, kuitu- ja partikkelitekniikan yksikkö, Oulun yliopisto, heini.tuorila@oulu.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Pallaksen Matorovansuon soiden ennallistamisalue UNESCO-verkostoon – Vesitutkimus ja luontopohjaiset ilmastoratkaisut nousevat kansainväliseksi ennallistamisen malliksi7.1.2026 06:34:00 EET | Tiedote

Unesco on nimennyt Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntumassa olevan Matorovansuon tutkimusalueen kansainväliseen Ecohydrology Demonstration Site -verkostoon. Valinta nostaa suomalaisen vesi-, suo- ja ilmastotutkimuksen johtavaksi esimerkiksi ratkaisukeskeisestä tutkimuksesta, jolla etsitään keinoja ympäristön ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Uudessa Lihavuustutkijat-podcastissa keskustellaan paljon muustakin kuin painosta4.1.2026 06:45:00 EET | Tiedote

Lihavuus, sen hoitomuodot ja aiheeseen liittyvä keskustelukulttuuri ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä julkisuudessa. Vaikka kiinnostus on suurta, keskustelu voi helposti painottua kielteisiin näkökulmiin ja väärinkäsityksiin. Tätä haluavat muuttaa tutkijatohtorit Juulia Lautaoja-Kivipelto (Oulun yliopisto) ja Johanna Matilainen (Helsingin yliopisto), jotka lanseeraavat uuden Lihavuustutkijat-podcastin.

Tutkijat: Suomen vesihuolto putkirempan edessä – putkien pettäessä esiin nousevat korjausvelka, turvallisuus ja kuntatalous29.12.2025 06:35:00 EET | Tiedote

Päivitetty vesihuoltolaki astuu voimaan 1.1.2026, ja Oulun yliopiston asiantuntijat ovat haastateltavissa. Suomalainen hanavesi on yhä huippua, mutta vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Heikot kohdat astuvat valokeilaan, kun 1960–1970‑luvuilla rakennetut, yli 50 vuotta vanhat putkistot ja laitokset kaipaavat remonttia. Vesi- ja jätevesimaksuihin kohdistuu lähivuosina nousupaineita korjausvelan, ilmastonmuutoksen ja huoltovarmuuden turvaamisen takia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye