Avoimen väylä on kestävä opiskelijavalintatapa

Tämänhetkisessä poikkeustilanteessa perinteisten valintakokeiden järjestäminen nähdään riskinä. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry. on esittänyt valintavaihtoehdoiksi esimerkiksi avoimen väylän sisäänoton laajentamista sekä verkkokursseja, joissa valinta perustuisi opintosuorituksiin.
“Kun fyysiset pääsykokeet on koronaepidemian vuoksi pääosin jouduttu perumaan, avoimen väylän edut ovat havainnollisesti tulleet esille. Avoimen väylän kautta voidaan valinnoissa oikeudenmukaisella tavalla antaa mahdollisuus tulla valituksi myös ei-ensikartalaisille ja ei-ylioppilaille eli ryhmille, jotka on usein rajattu todistusvalinnan ulkopuolelle”, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä toteaa.
Avoimen väylän asema opiskelijavalintatapana on jatkossa mahdollisesti siis entistä merkittävämpi. Valtakunnallisen Toinen reitti yliopistoon -hankkeen (2018–2020) projektipäällikkö Paula Savela pitää avoimen väylää vahvana osaamisen tunnistamisen keinona opiskelijavalintoja ajatellen.
“Avoimen väylän kautta yliopistot saavat opiskeluvalmiutensa ja motivaationsa osoittaneita opiskelijoita, jotka ovat tutustuneet jo tieteenalaan. Nämä opiskelijat ovat valinneet alansa opiskelukokemuksesta saamaansa tietoon perustuen”, Savela sanoo.
Savelan mukaan pitkäjänteinen opiskelu lisää todennäköisesti myös opiskelijan kiinnittymistä opintoihin jo ennen hakua tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon.
Avoimen väylältä hakeneiden määrässä selkeää kasvua
Avoimen väylä on kasvattanut suosiotaan hakutapana monissa yliopistoissa keväällä 2020. Esimerkiksi Itä-Suomen, Jyväskylän ja Vaasan yliopistoista tiedotettiin, että avoimen väylän kautta hakeneiden määrä kaksinkertaistui. Helsingin ja Lapin yliopistoissa oli myös kymmenien prosenttien kasvua.
Suosion kasvu ei kuitenkaan yksin takaa avoimen väylän tulevaisuutta, vaan uusien väylien luomiseen ja olemassa olevien väylien kehittämiseen tarvitaan aktiivista otetta niin avointen yliopistojen kuin tiedekuntienkin puolelta.
“Avoimen väylän kehittäminen edellyttää edelleen uusia innovaatioita ja hyvien käytänteiden kehittämistä. Väylän toimivuutta ja vaikutuksia hakijoiden asemaan muun muassa opintososiaalisten etuuksien näkökulmasta on myös tarpeen arvioida”, Määttä toteaa.
Avoimen väylältä tutkintokoulutukseen haetaan yliopistojen yhteis- ja erillishauissa. Kevään 2020 osalta avoimen väylän kautta on mahdollista hakea vielä Turun ja Tampereen yliopistoihin toukokuussa.
Marginaalista mahdollisuudeksi
Opiskelijavalintojen uudistuksessa yliopistot ovat kehittäneet paitsi valintakokeita ja ylioppilastutkintoon perustuvaa todistusvalintaa myös avoimen väylää, jossa valinta perustuu yleensä aiemmin suoritettujen yliopisto-opintojen määrään ja opintomenestykseen.
Avoimen väylän kehityksestä sekä tulevaisuudesta keskustellaan Toinen reitti yliopistoon -hankkeen webinaarissa Marginaalista mahdollisuudeksi – avoimen väylä opiskelijavalinnassa, joka järjestetään torstaina 23.4.2020 klo 12.30–16.00.
Webinaarin osallistumislinkin saa ilmoittautumalla tilaisuuteen osoitteessa bit.ly/try-mm2020.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö Paula Savela
Toinen reitti yliopistoon -hanke
paula.savela@jyu.fi
050 428 5293
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö tukee merkittävällä tavalla yliopiston tutkimusta – kaikkiaan 158 400 euron tuki väitöskirjatutkijoille3.6.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta sekä tukea taloudellisesti tutkimustyön tekijöitä.
Väitös: Lasten saamisella on huomattavasti suurempi negatiivinen vaikutus naisten kuin miesten tuloihin3.6.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
KTM Antti Sieppi tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjatutkimuksessa työmarkkinoihin liittyviä ilmiöitä. Yhden osatutkimuksen mukaan lasten saaminen ei vaikuta miesten tuloihin käytännössä ollenkaan, mutta naisten tuloihin, työllisyyteen ja tuntipalkkaan sillä on merkittävä ja pitkäkestoinen negatiivinen vaikutus. Toisessa osatutkimuksessa huomattiin, että sosiaalisia taitoja vaativien ammattien osuus on kasvanut työmarkkinoilla.
Jyväskylän yliopisto maailman huippujen joukossa vuoden 2025 CWUR-yliopistovertailussa2.6.2025 08:45:30 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto arvioitiin sijalle 632 kansainvälisessä The Center for World University Rankings (CWUR) -yliopistovertailussa, jossa oli mukana lähes 21 500 akateemisen tutkinnon myöntävää yliopistoa. JYU on siis maailman parhaiden 3 prosentin joukossa.
Ei vain rock’n’rollia: väitöstutkimus osoittaa, miten politiikka ja stereotypiat ohjaavat populaarimusiikin tulkintaa30.5.2025 10:23:34 EEST | Tiedote
FM Antti Okko tutki historian väitöskirjassaan millaista keskustelua Yhdysvalloissa on käyty venäjänkieliseltä kulttuurialueelta tulevasta rockmusiikista ja sen tekijöistä. Tutkimuksen mukaan rockmuusikot on nähty valtiota vastustavina kapinallisina, jotka symboloivat muutosta kohti demokratiaa ja vapautta. Todellisuudessa muusikoiden suhde politiikkaan ja politiikkoihin on moniulotteisempi.
Herpesviruksesta voi olla apua syövän hoidossa28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tutkitaan herpesvirusta, jota käytetään myös onkolyyttisenä viruslääkkeenä syöpien nujertamisessa. Viruksen infektiomekanismien selvittäminen isäntäsolun tuman rakenteissa auttaa tehokkaamman ja turvallisemman onkolyyttisen viruslääkkeen kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme