
Alhaisin määrä teloituksia vuosikymmeneen – Saudi-Arabia piikkinä tilastossa
Maailmanlaajuisesti teloitusten määrä laski neljättä vuotta peräkkäin. Vuoteen 2018 verrattuna toimeenpantujen kuolemanrangaistuksien määrä laski noin viisi prosenttia. Vuonna 2019 teloitettiin ainakin 657 ihmistä, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 690 ihmistä.
Vuonna 2019 eniten ihmisiä teloittivat Kiina, Iran (ainakin 251 ihmistä), Saudi-Arabia (ainakin 184 ihmistä), Irak (ainakin 100 ihmistä) ja Egypti (ainakin 32 ihmistä).
Luvuista puuttuu Kiina, koska maa pitää teloituksia valtion salaisuutena. Amnesty uskoo, että Kiina teloittaa vuosittain tuhansia ihmisiä. Myös muut ahkerat teloittajat, kuten Iran, Irak, Pohjois-Korea ja Vietnam, salaavat tietoja kuolemanrangaistuksen käytöstä.
“Teloituksia tehdään salaa kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Valko-Venäjällä, Botswanassa tai Japanissa ihmisiä saatettiin teloittaa ilman ennakkovaroituksia perheelle, asianajajille tai edes ihmiselle itselleen”, kertoo Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Teloitusten määrät kasvoivat Saudi-Arabiassa ja Irakissa
Vaikka teloitusten määrä on kokonaisuudessaan laskussa, osassa maista trendi on päinvastainen. Saudi-Arabia rikkoi oman ennätyksensä toimeenpantujen kuolemanrangaistusten määrässä teloittamalla 184 ihmistä vuoden aikana.
“Saudi-Arabia käyttää kuolemanrangaistusta kriittisten äänien vaientamiseen. Myös Irakin tilanne on järkyttävä – teloitusten määrä tuplaantui vuoteen 2018 verrattuna”, Johansson avaa.
Irakissa teloitettiin ainakin sata ihmistä vuonna 2019, kun vuonna 2018 määrä oli 52 ihmistä. Etelä-Sudanissa teloitettiin vuoden aikana ainakin 11 ihmistä – enemmän kuin koskaan aiemmin maan vuonna 2011 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen. Bahrain sen sijaan teki paluun teloittavien maiden listalle, kun maassa toimeenpantiin kolmen ihmisen kuolemanrangaistus.
Maailmanlaajuisesti 106 valtiota on kieltänyt kuolemanrangaistuksen käytön laissa. Käytännössä 142 maata on lopettanut kuolemanrangaistuksen käytön kokonaan.
“Kuolemanrangaistus on epäinhimillinen rangaistus, jonka tehokkuudesta rikollisuuden vähentämiseksi ei ole olemassa minkäänlaista näyttöä. Suurin osa maailman maista tiedostaa tämän”, Johansson toteaa.
“Me vaadimme kuolemanrangaistuksen kieltämistä kaikkialla maailmassa. Tarvitsemme kansainvälistä painetta, jotta kaikki maat lopettaisivat julman ja peruuttamattoman rangaistuksen käytön.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina LindemanTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532iina.lindeman@amnesty.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.