Hyvä hengittäminen on kaikkien ulottuvilla

Hengitys on suurimmaksi osaksi automaattista, mutta sitä voi oppia säätelemään tahdonalaisesti. Koska hengitämme joka tapauksessa, miksi emme ottaisi hengittämistä myös välineeksi, jota voi käyttää tietoisesti hyväksi.

Hengitystä säätelemällä voimme vaikuttaa autonomiseen hermostoomme, joka aktivoi parasympaattisen hermoston toimintaa ja levollistaa koko elimistöämme. - Hengitysharjoitus on kuin rauhoittava lääke. Se auttaa monissa tilanteissa, parantaa unen laatua, lievittää ahdistusta, rauhoittaa sydäntä, luettelee Hyvän hengityksen anatomian kirjoittanut Malla Rautaparta.

Hyvän hengityksen harjoittaminen vahvistaa hengityslihaksia. Se opettaa hienosäätöä, sekä syventämään että hidastamaan hengitystä. Vahvat hengityslihakset liikuttavat keuhkoja paremmin kuin heikot. - Vahvoilla hengityslihaksilla voit myös paremmin säädellä hengityksen rytmiä, hidastaa sitä, rauhoittaa oloa. Kun sisäänhengitys syvenee ja uloshengitys hidastuu, olo helpottuu, Rautaparta totetaa.

Hengitystekniikoista on hyötyä hengitysairauksissa. - Koronaviruksen rankemman muodon sairastaneet ovat kertoneet, miten aiemmin opituista hengitysharjoituksista on ollut hyötyä. Epätietoisuus tulevasta, huoli terveydestä on myös hengityksen asia. Hyvällä hengittämisellä voi loiventaa huolta, helpottaa ahdistusta.

Kirjailijasta:

Malla Rautaparta on joogaopettaja, neurologian fysioterapeutti, kulttuuriantropologi, tietokirjailija ja Manipura-joogastudion perustaja. Hän on kehittänyt ja ohjannut raskausjoogaa yli 20 vuoden ajan. Malla tutkii kehollisuutta mm. joogaopettaja Vanda Scaravellin ja buddhalaisen kehomeditaatio-opettajan Will Johnsonin viitoittamilla poluilla.