Vapaajäähdytys on vain kaunis sana lämmön hukkaamiseen

Olet keittänyt kattilallisen höyryävän kuumaa lohisoppaa ja haluat saada sen nopeasti jäähtymään. Yksi keino on siirtää keitto jääkaappiin, jolloin jääkaapin kompressori hoitaa viilennyksen. Se kuitenkin kuluttaisi runsaasti sähköä. Kylmänä päivänä on parempi ajatus nostaa astia ulkoilmaan viilenemään.

Samaa periaatetta toteutetaan yleisesti myös teollisuudessa, kun valmistusprosesseissa syntyvistä hukkalämmöistä halutaan päästä eroon. Lohisoppakattilasta poiketen teollisuudessa ylijäämälämpöjä syntyy valtavia määriä.

Kylmää ulkoilmaa hyödyntävää vapaajäähdytystä pidetään taloudellisena ja järkevänä tapana päästä teollisuuden hukkalämmöstä eroon. Edullista se on siihen nähden, että niin saavutetaan jopa 50 % vuotuinen säästö kompressorijäähdytykseen verrattuna.

- Kiepautetaan jäähdytysvesi ulkolauhduttimelle ja annetaan viileän ulkoilman tehdä tehtävänsä. Helppoa ja halpaa, tosi fiksua, eikö niin, kysyy teollisuuden energiankäytön asiantuntija Katri Parovuori.

- No ei, hän vastaa kysymykseensä.

Jos maksat lämmöstä, sitä ei kannata hukata

Suurien lämpömäärien puhaltaminen taivaan tuuliin on silkkaa energianhukkaa, mikäli samanaikaisesti lämpöä ostetaan.

- Sen sijaan, että muka säästetään hukkaamalla ylijäämälämpö ulkoilmaan, kannattaisi se hyödyntää lämmöntuotannossa. Näin saisi tuntuvia säästöjä lämmityskustannuksissa, Katri Parovuori toteaa. 

Hyvin usein teollisuuden hukkaamalle ylijäämälämmölle löytyy käyttökohde joko omasta prosessista tai vähintäänkin kiinteistöjen lämmitystarpeista.

Yleensä teollisuusyritys maksaa erikseen kiinteistön lämmityksestä kaukolämpönä, öljynä tai sähkönä.

Myös matalalämpöiset hukkalämmöt ovat arvokkaita. Teollisen lämpöpumpun avulla jo viisitoista-asteista  hukkalämpöä pystytään hyödyntämään hyvällä hyötysuhteella.

- Erikoislämpöpumpulla vesi voidaan lämmittää jopa 130 asteeseen, mutta kiinteistön lämmitykseen riittää hyvin 50 - 65 asteinenkin vesi, Katri Parovuori sanoo.

Löydä tarvitsijat ja hyödy myös itse

Energian ei tarvitse olla kertakäyttöhyödyke.

- Sitä ei todellakaan kannata vapaajäähdytyksessä puhaltaa harakoille, kuin selvästi fiksuin ratkaisu on laittaa energia tekemään työ uudelleen, Parovuori sanoo.

Entä jos ylijäämälämmölle ei kerta kaikkiaan löydy omasta takaa mitään käyttötarkoitusta?

- Usein viimeistään naapurista tai kaukolämpöverkosta tarvetta ja maksaja löytyisi. Silloin tuotantoprosessissa syntyvä lämpö ei olekaan enää hukkaa ja jätettä, vaan kannattava tulonlähde, hän muistuttaa.

Tällaisten ekosysteemien uskotaan tulevaisuudessa lisääntyvän, joissa teollisuuden hukkalämpöä hyödynnetään uusiokäytettynä kauko- tai aluelämpöverkossa. Ympäristöystävällistä lämpöä käyttää silloin koko ympäröivä yhdyskunta.

Kannattavaa taloudellisesti ja henkisesti

Oikein mitoitettu hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 1 - 5 vuodessa.

Kun hukkalämmöllä korvataan ostoenergiaa, syntyy tuntuvia säästöjä lämmityskustannuksiin ja hiilidioksidipäästöt putoavat merkittävästi.

Tämä on myös konkreettinen maineteko, tietää teollisuuden asiakkaiden parissa työskentelevä Katri Parovuori.

- Ympäristöystävällisyys valmistavassa teollisuudessa ei ole enää pelkkä vihreä arvo. Asiakkaat arvostavat yhä enemmän vastuullisuutta ja valitsevat mielellään toimittajaksi yrityksen, joka tekee aktiivisesti työtä ilmastotavoitteiden eteen.