Persoonallisuudeltaan samankaltaiset ryhmäytyvät keskenään
Kansainvälinen tutkimusryhmä, jonka yhteyshenkilönä toimii dosentti Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta, tutki ihmisten kahdenvälisten suhteiden merkitystä ystäväryhmissä ja sitä onko persoonallisuuden piirteiden samankaltaisuudella positiivinen vaikutus näiden suhteiden muodostumiseen.
Tutkimuksen mukaan yksilöiden samankaltaisuus neuroottisuuden (naisilla) ja tunnollisuuden (erityisesti miehillä) persoonallisuuspiirteiden alueella ennustaa ryhmän muodostumista. Persoonallisuuksien samankaltaisuus myös korreloi ryhmän onnistumisen kanssa. Samankaltaisuus tunnollisuuden persoonallisuuspiirteiden osalta liittyy erityisesti toiminnan muotoutumiseen miesryhmissä.
- Voi ajatella, että lentokapteenit viihtyvät keskenään ja hipit keskenään, paremmin kuin sekaryhmässä, dosentti Michael Laakasuo tiivistää tutkimustuloksen.
Opiskelijaryhmiä tutkittiin pitkin lukuvuotta
Tutkimuksessa hyödynnetään erään eurooppalaisen yliopiston oppilaskuntien parissa kerättyä dataa (10 mies- ja 15 naisryhmää), jossa on tarkasteltu useiden persoonallisuuspiirteiden yhteyttä ryhmien muodostumiseen. Onnistumista mitattiin yksilötasolla laskemalla, kuinka paljon ryhmäläiset omaksuivat ryhmänsä symboleita tai tunnuksia vaatetukseensa ja muuhun yleiseen habitukseensa. Tämän lisäksi mitattiin myös sitä, miten läheiseksi ihmiset kokivat ryhmän.
Osanottajien sosiaalisten suhteiden ja persoonallisuuden perustaso mitattiin lukuvuoden alussa, jolloin yliopiston sisäisiä uusia ystävyyssuhteita ei vielä ollut luotu. Mittaus tarkastettiin ensimmäisen periodin ja koko lukukauden jälkeen. Mittaukseen sisällytettiin kysymyksiä muun muassa osanottajien sosioekonomisesta taustasta, elämäntyylistä, sosiaalisesta elämästä, tavoitteista sekä persoonallisuudesta. Aineistolle tehtiin tilastollisia analyyseja, käyttäen regressioanalyysia sekä yksisuuntaisia varianssianalyyseja.
Vastaava havainto myös esimerkiksi simpansseilta
Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että ulospäinsuuntautuneisuuden, suostuvaisuuden ja avoimuuden piirteet ennustavat ystävyyssuhteiden muodostumista nuorilla aikuisilla sekä aikuisilla, kun taas neuroottisuuden ja tunnollisuuden piirteiden kohdalla ei ole löydetty vastaavaa yhteyttä.
Persoonallisuuden piirteiden samankaltaisuuden on aikaisemmassa tutkimuksessa esitetty helpottavan kognitiivista prosessointia vähentämällä kognitiivista kuormaa ryhmän koordinoimisessa.
Muiden sosiaalisten lajien (esim. simpanssit, hevoset) tutkimuksesta on selvinnyt, että samankaltaisten persoonallisuuksien piirteiden omaavia ja samalla sosiaalisen hierarkian tasolla olevia suositaan suhteessa muihin ryhmän jäseniin.
Laakasuo M, Rotkirch A, van Duijn M, Berg V, Jokela M, David - Barrett T, Miettinen A, Pearce E and Dunbar R (2020) Homophily in Personality Enhances Group Success Among Real-Life Friends. Front. Psychol. 11:710. doi: 10.3389/fpsyg.2020.00710
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti Michal Laakasuo
Michael.Laakasuo@helsinki.fi
puh. +358445181521
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme