Helsingin yliopisto

Sopivasti hoidettuina kaupunkilammet ovat sukeltajakuoriaisten keitaita

Jaa
Helsingin ja Vantaan kaupunkilammista löytyi 39 sukeltajakuoriaislajia. Lammet ja kosteikot ovat tärkeitä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta.
Pieni lampi Helsingin Annalanpuistossa. Kuva: Wenfei Liao
Pieni lampi Helsingin Annalanpuistossa. Kuva: Wenfei Liao

Helsingissä ja Vantaalla tehty Helsingin yliopiston tutkimus paljastaa, että kaupunkilammet ovat varsinaisia vesiselkäragattomien lajirunsauden keskittymiä urbaanissa maisemassa.

Wenfei Liao bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta on tutkinut erityisesti sukeltajakuoriaisia. Näkyvimpiin näistä kuuluvat keltalaitasukeltajat, jopa yli kolmen sentin mittaiset mustat ja kellertäväkylkiset koppakuoriaiset. Ne osaavat lentää, ja aurinkoisella kesäsäällä niitä voi silloin tällöin kopsahdella autojen katoille, kun ne erehtyvät luulemaan kiiltävää maalipintaa vedenpinnaksi.

Uudenmaan alueen järvistä ja lammista on löydetty yli 90 sukeltajakuoriaislajia. Wenfei Liaon tutkimista 25 kaupunkilammesta Helsingissä ja Vantaalla löytyi näistä 39 lajia, eli noin 40 prosenttia koko Uudenmaan lajimäärästä.

– Kaupunkialueella sijaitsevissa lammissa ei esiinny yhtä paljon sukeltajalajeja kuin maaseutumaisessa ympäristössä, mutta sukeltajakuoriaisia voi silti olla runsaasti. Kaupungistuminen ei näytä vähentävän lampien kykyä toimia sukeltajakuoriaisten elinpaikkana, sillä yksilömäärät olivat samaa luokkaa kuin maaseutulammissa. Jotkin lajit tosin tuntuvat sietävän kaupunkiympäristöä muita huonommin, Wenfei Liao toteaa.

Tutkimukseen oli valittu sekä kalallisia että kalattomia lampia. Niiden sukeltajakuoriaislajistot poikkesivat toisistaan, sillä vain kookkaimmat kuoriaislajit selviävät hyönteisiä syövien kalojen, kuten ahvenen, ruutanan ja suutarin seurassa.

Toisaalta lammen reunamuodoilla ja kasvillisuuden sijoittelulla oli myös merkitystä sukeltajakuoriaisten ja muiden vesiselkärangattomien viihtyvyydelle.

Vinkki: Tästä sukeltajakuoriaiset ja muut vedessä viihtyvät selkärangattomat pitävät:

 •    Rakenna lampiin ja altaisiin loivat reunat, joissa on suojaavaa kasvillisuutta aina vesirajaan saakka. Kasvillisuus on tärkeää erityisesti, jos lammessa on hyönteisiä syöviä kaloja, sillä niiden suihin päätyvät varsinkin pienimmät selkärangattomat.
•    Säilytä kausikosteikkoja, joissa ei ole kaloja.
•    Varmista, että vesialueiden ympäristössä on avointa tilaa. Näin lentävät vesihyönteiset pääsevät helpommin lammesta toiseen.

________________

Urban Ecology -tutkimusryhmä
Wenfei Liaon blogi (englanniksi)

Artikkeli:

Wenfei Liao, Stephen Venn and Jari Niemelä. Environmental determinants of diving beetle assemblages (Coleoptera: Dytiscidae) in an urban landscape. Biodiversity and Conservation https://doi.org/10.1007/s10531-020-01977-9

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

englanniksi: Wenfei Liao, wenfei.liao@helsinki.fi, puh. 040 846 2625
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/wenfei-liao


suomeksi: Stephen Venn, stephen.venn@helsinki.fi, puh. 050 379 4428
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/stephen-venn

Kuvat

Pieni lampi Helsingin Annalanpuistossa. Kuva: Wenfei Liao
Pieni lampi Helsingin Annalanpuistossa. Kuva: Wenfei Liao
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye