Kalastus vie isot kalat – nämä superyksilöt lisääntyvät parhaiten ja ylläpitävät elinvoimaisia kalakantoja
Evoluutioekologisessa tutkimuksessa seksuaalivalinta eli sukupuolivalinta kuvaa lisääntymiseen liittyvää etua, joka joillakin saman lajin yksilöillä on toisiin yksilöihin nähden.
Seksuaalivalinta on kuin filtteri, joka vahvistaa yksilöiden lisääntymismenestystä. Isokokoinen koiras esimerkiksi huolehtii mätimunista ja kuoriutuvista poikasista määrätietoisemmin kuin pieni koiras ja täten naaras suosii isoa koirasta.
Isokokoinen lohinaaras on puolestaan hyvin hedelmällinen ja pystyy kaivamaan syvän kutupesän virtaavan joen pohjaan. Tällainen naaras houkuttelee paikalle useita koiraita. Kalojen seksuaalivalintaa on tutkittu monilla mallilajeilla, kuten miljoonakalalla, seeprakalalla ja kolmipiikillä.
- Seeprakalanaaras suosii isokokoista koirasta ja laskee enemmän mätimunia kutiessaan ison koiraan kuin pienen koiraan kanssa. Eräillä kalalajeilla on havaittu, että naaraat kutevat myös parempilaatuisia mätimunia isoille koiraille, kertoo akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta.
Isoimmat kalat lisääntyvät parhaiten
Kalastus toimii usein luonnossa seksuaalivalintaa vastaan, koska se poistaa kannasta suurikokoisia, suosittuja kutukumppaneita. Kalastuksen vaikutuksia kalojen parinmuodostukseen ja sitä kautta lisääntymismenestykseen on tutkittu suhteellisen vähän.
- Kalojen parinvalinnan tutkiminen on luonnonolosuhteissa usein haastavaa, sanoo Uusi-Heikkilä. Siksi tiedämmekin suhteellisen vähän kalastukselle hyvin arvokkaiden kalalajien seksuaalivalinnasta, poikkeuksena ovat ehkä turska ja lohi. Turskan lisääntymistä on tutkittu jonkin verran kokeellisissa olosuhteissa etenkin Kanadassa. Lohi puolestaan lisääntyy syntymäjoessaan, jossa kutua ja parinvalintaa on helpompi tarkkailla, kuin esimerkiksi meren syvyyksissä kutevalla turskalla.
Tutkijan mukaan kalastuksen ja seksuaalivalinnan yhteisvaikutusta tulisikin tutkia enemmän, jotta ymmärtäisimme kalastuksen kokonaisvaikutukset kalakantojen kasvuun ja elinvoimaisuuteen.
- Suurikokoiset kalat usein lisääntyvät pienikokoisia yksilöitä paremmin. Tämän vuoksi kokoonkohdistuvan kalastuksen on ajateltu heikentävän populaation kasvua. Vo ajatella, että seksuaalivalinta puskuroi populaatioita kalastuksen haitallisilta vaikutuksilta, koska se suosii suurikokoisia yksilöitä. Näin ei kuitenkaan ole, jos kalastus on poistanut populaatiosta isot kalat. Seksuaalivalinnan on ylipäätään vaikea toimia, jos kalastus vähentää vaihtelua koossa yksilöiden välillä, toteaa Uusi-Heikkilä.
Linkki artikkeliin Evolutionary Applications -julkaisusarjassa: https://doi.org/10.1111/eva.12988
Lisätietoja
Silva Uusi-Heikkilä, silva.k.uusi-heikkila@jyu.fi, + 358 44 323 8174
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme