Suomalaistutkimus tuo uutta tietoa olkavarren murtumien hoitoon

Arvostetussa JAMA-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin olkavarren murtuman hoitoa ilman leikkausta eli ortoosihoitoa murtuman kirurgiseen hoitoon aikuispotilailla. Potilaiden toipumista seurattiin vuoden ajan.
Leikkauksella hoidetut potilaat voivat kuuden viikon ja kolmen kuukauden kohdalla paremmin kuin ortoosilla hoidetut. Tämän jälkeen erot tasoittuivat.
Hoitomuodot tuottivat keskimäärin yhtä hyvän tuloksen vuoden kuluttua vammasta. Ortoosilla hoidettujen potilaiden paranemisessa oli kuitenkin melko usein ongelmia. 30 prosenttia heistä jouduttiin leikkaamaan ensimmäisen vuoden kuluessa. Merkittävin syy oli murtuman luutumattomuus.
Myöhemmin leikatuilla potilailla tulokset vuoden kuluttua vammasta olivat huonompia kuin niillä, jotka oli leikattu heti alkuvaiheessa tai niillä 70 prosentilla ortoosilla hoidetuista, joiden murtuman paraneminen sujui ilman ongelmia.
Leikkausryhmän potilailla ei todettu vakavia uusintaleikkaukseen johtaneita komplikaatioita. Neljällä potilaalla tuli leikkauksen yhteydessä ohimenevä värttinähermon vaurio.
– Tulokset antavat tarpeellista tietoa olkavarren murtumia hoitaville lääkäreille, kun he informoivat potilaita eri hoitomuotojen odotettavissa olevista tuloksista sekä hoitomuotoihin liittyvistä riskeistä, kertoo päätutkija, Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tekevä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Lasse Rämö.
Leikkaushoito yleistyy, vaikka näyttö on puuttunut
Olkavarren murtumat käsittävät noin 1–3 prosenttia aikuisten murtumista. Perinteisesti valtaosaa niistä on hoidettu olkavartta tukevalla ulkoisella ortoosilla. Viime vuosikymmeninä murtumia on hoidettu yhä enemmän leikkaamalla, vaikka leikkaushoidosta ei ole ollut laadukasta tieteellistä näyttöä.
Satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Töölön sairaalassa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimuksessa oli mukana useita Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics -tutkimusryhmän (FICEBO) jäseniä Helsingin yliopistosta.
FICEBO-ryhmä on kansainvälisesti arvostettu tutkijaryhmä, joka on julkaissut useita merkittäviä ortopedian alan tutkimuksia.
Tutkijat tarkastelevat seuraavaksi leikkausviiveen merkitystä potilaiden toipumisen kannalta kahden vuoden seurannassa.
Lisätietoja:
Lasse Rämö, päätutkija, osastonlääkäri, Töölön sairaala, Helsingin yliopisto
Puh: 050 427 2479
Sähköposti: lasse.ramo@hus.fi
Mika Paavola, tutkimuksesta vastaava henkilö, ylilääkäri, Töölön sairaala, Helsingin yliopisto
Puh: 050 427 2481
Sähköposti: mika.paavola@hus.fi
Simo Taimela, FICEBO-ryhmän tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
Puh: 040 575 0757
Sähköposti: simo.taimela@helsinki.fi
Viite: Rämö L, Sumrein BO, Lepola V, Lähdeoja T, Ranstam J, Paavola MP, Järvinen TLN, Taimela S. Effect of Surgery vs Functional Bracing on Functional Outcome Among Patients With Closed Displaced Humeral Shaft Fractures: The FISH Randomized Clinical Trial. JAMA. 2020;323(18):1792-1801. https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2020.3182
************************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme