Suomalaistutkimus tuo uutta tietoa olkavarren murtumien hoitoon

Arvostetussa JAMA-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin olkavarren murtuman hoitoa ilman leikkausta eli ortoosihoitoa murtuman kirurgiseen hoitoon aikuispotilailla. Potilaiden toipumista seurattiin vuoden ajan.

Leikkauksella hoidetut potilaat voivat kuuden viikon ja kolmen kuukauden kohdalla paremmin kuin ortoosilla hoidetut. Tämän jälkeen erot tasoittuivat.

Hoitomuodot tuottivat keskimäärin yhtä hyvän tuloksen vuoden kuluttua vammasta. Ortoosilla hoidettujen potilaiden paranemisessa oli kuitenkin melko usein ongelmia. 30 prosenttia heistä jouduttiin leikkaamaan ensimmäisen vuoden kuluessa. Merkittävin syy oli murtuman luutumattomuus.

Myöhemmin leikatuilla potilailla tulokset vuoden kuluttua vammasta olivat huonompia kuin niillä, jotka oli leikattu heti alkuvaiheessa tai niillä 70 prosentilla ortoosilla hoidetuista, joiden murtuman paraneminen sujui ilman ongelmia.

Leikkausryhmän potilailla ei todettu vakavia uusintaleikkaukseen johtaneita komplikaatioita. Neljällä potilaalla tuli leikkauksen yhteydessä ohimenevä värttinähermon vaurio.

– Tulokset antavat tarpeellista tietoa olkavarren murtumia hoitaville lääkäreille, kun he informoivat potilaita eri hoitomuotojen odotettavissa olevista tuloksista sekä hoitomuotoihin liittyvistä riskeistä, kertoo päätutkija, Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tekevä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Lasse Rämö.

Leikkaushoito yleistyy, vaikka näyttö on puuttunut

Olkavarren murtumat käsittävät noin 1–3 prosenttia aikuisten murtumista. Perinteisesti valtaosaa niistä on hoidettu olkavartta tukevalla ulkoisella ortoosilla. Viime vuosikymmeninä murtumia on hoidettu yhä enemmän leikkaamalla, vaikka leikkaushoidosta ei ole ollut laadukasta tieteellistä näyttöä.

Satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Töölön sairaalassa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimuksessa oli mukana useita Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics -tutkimusryhmän (FICEBO) jäseniä Helsingin yliopistosta.

FICEBO-ryhmä on kansainvälisesti arvostettu tutkijaryhmä, joka on julkaissut useita merkittäviä ortopedian alan tutkimuksia.

Tutkijat tarkastelevat seuraavaksi leikkausviiveen merkitystä potilaiden toipumisen kannalta kahden vuoden seurannassa.

Lisätietoja:

Lasse Rämö, päätutkija, osastonlääkäri, Töölön sairaala, Helsingin yliopisto
Puh: 050 427 2479
Sähköposti: lasse.ramo@hus.fi

Mika Paavola, tutkimuksesta vastaava henkilö, ylilääkäri, Töölön sairaala, Helsingin yliopisto
Puh: 050 427 2481
Sähköposti: mika.paavola@hus.fi

Simo Taimela, FICEBO-ryhmän tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
Puh: 040 575 0757
Sähköposti: simo.taimela@helsinki.fi

Viite: Rämö L, Sumrein BO, Lepola V, Lähdeoja T, Ranstam J, Paavola MP, Järvinen TLN, Taimela S. Effect of Surgery vs Functional Bracing on Functional Outcome Among Patients With Closed Displaced Humeral Shaft Fractures: The FISH Randomized Clinical Trial. JAMA. 2020;323(18):1792-1801. https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2020.3182

************************************

Ystävällisin terveisin

Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906