Kierto- ja jakamistalous ratkaisemaan suuria kestävyyshaasteita Helsingissä

Helsinki haluaa edistää voimakkaasti kierto- ja jakamistaloutta. Tätä tavoitetta tukemaan on valmistunut Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta. Tiekarttaan on valittu neljä painopistealuetta: rakentaminen, hankinnat, viherjätteet sekä jakamistalous ja kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet.

”Kierto- ja jakamistalouden tiekartta on tärkeä viitoittaja ilmaston, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävään suuntaan. Rakennamme tulevaisuutta, jossa tuotteita ei valmisteta uusista raaka-aineista, kuluteta ja heitetä pois, vaan hupenevia luonnonvaroja säästyy, kun materiaalit kiertävät tehokkaasti. Kiertotalous on samalla tehokas keino ilmastonmuutoksen torjunnassa: kun vähennämme neitseellisten raaka-aineiden käyttöä, vähennämme myös päästöjä”, toteaa kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Koko rakentamisen prosessi kiertotalouteen

Helsingissä kiertotalousnäkökulma tullaan huomiomaan rakentamisen koko prosessissa eli maankäytön suunnittelussa, aluerakentamishankkeiden esirakentamisessa, infra- ja talonrakentamisessa, rakennusten ylläpidossa ja purkamisessa. Kaavoituksessa pyritään tukemaan olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä. Rakennushankkeissa pilotoidaan erilaisia kiertotalouskriteerejä ja toimivat ratkaisut otetaan käyttöön. Hankkeiden elinkaaren aikaiset kustannukset tuodaan näkyville.

”Rakennettu ympäristö kuluttaa maailmanlaajuisesti lähes puolet vuosittain tuotetuista materiaaleista. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että Helsingissä kiertotalousnäkökulma tullaan huomiomaan kaikissa rakentamisen vaiheissa”, Sinnemäki toteaa.

Kahden miljardin vuosihankinnat kiertotalouskriteereillä

Helsingin kaupunki tekee vuosittain hankintoja yli kahdella miljardilla eurolla, mikä on noin 40 prosenttia kaupungin menoista. Lisäämällä hankintoihin kiertotaloutta edistäviä kriteerejä voidaan merkittävästi vähentää materiaalinkulutusta, syntyvän jätteen määrää, kuljetuksia ja näistä aiheutuvia päästöjä.

Kierto- ja jakamistalouden tiekartassa tavoitteeksi on asetettu kiertotalouskriteerien sisällyttäminen asteittain kaikkiin kaupungin hankintoihin. Tarvikehankinnoista laaditaan koko kaupunkiorganisaatiota koskeva ja toimialoittain tarkennettava ohjeistus. Sen tavoitteena on optimoida tilausmääriä sekä tehostaa tarvikkeiden käyttöä ja kiertoa. On myös tarkoitus selvittää tuoteryhmät, joiden osalta palveluhankinta on tuotehankintaan verrattuna elinkaarivaikutuksiltaan parempi vaihtoehto. Kaupungin hankintoihin lisätään tuotteiden kestävyyttä edistäviä kriteereitä. Toimipisteiden kalustehankinnat tullaan jatkossa tekemään ensisijaisesti kaupungin oman kierrätyssivuston kautta.

Viherjätteiden ja ravinteiden suljettu kierto

Kaupungin toiminnassa on tavoitteena siirtyä kohti viherjätteiden ja ravinteiden suljettua kiertoa. Puistojen ja viheralueiden hoidossa muodostuvien viherjätteiden käsittelyä kehitetään ja tehostetaan, jotta materiaalien arvo säilyy mahdollisimman korkeana ja ravinteet saadaan uudelleen tehokkaaseen käyttöön. Tämä myös vähentää jätteiden käsittelystä ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Uusia viherjätteiden käsittelytapoja, kuten hyödyntämistä kasvualustoissa tai risujen haketusta paikan päällä, pilotoidaan ja yhteistyötä yksityisten toimijoiden ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa lisätään.

Jakamistalouden ratkaisut osaksi kaupunkisuunnittelua

Kierto- ja jakamistalouden liiketoiminnan kestävä kasvu ja työpaikkojen määrän kasvu edellyttävät uusia innovaatioita ja eri toimialojen yhteistyötä. Helsingin kaupunki haluaa toimia tässä tärkeänä alustana ja mahdollistajana.

Yhtenä tavoitteena on luoda Helsinkiin edellytyksiä kumppanuuksille, joissa erilaiset yritykset ja yhteisöt tuottavat toisilleen lisäarvoa kiertotalouden keinoin. Ne voivat esimerkiksi hyödyntää toisiltaan ylijääviä materiaaleja ja jakaa keskenään teknologiaa.

Helsinki tarjoaa asukkailleen jo nyt digitaalisten palveluiden kautta kaupungilla vapaina olevia tiloja esimerkiksi työskentelyä tai kokouksia varten. Tilankäyttöä tullaan tehostamaan edelleen. Kaupungin palvelurakennusten suunnittelussa haetaan aktiivisesti ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa tilojen käyttöä ja välttää turhaa rakentamista. Tavoitteena on tehdä tilatehokkuudesta ja jakamistalouden ratkaisuista kiinteä osa kaupunkisuunnittelua ja kaavoitusta.

”Jakamistalous vähentää päästöjä ja jätteitä, kun tuotteiden ostamisen sijaan pääpaino on niiden yhteiskäytössä ja vuokraamisessa”, kertoo Sinnemäki.

Kierto- ja jakamistalouden tiekartta hyväksyttiin Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa 12. toukokuuta. Tiekartan laatiminen on yksi Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman toimenpiteistä, joiden avulla Helsinki pyrkii kohti hiilineutraaliutta. Tiekarttaan valittujen painopisteiden lisäksi Helsinki edistää myös kiertotalouteen vahvasti kytkeytyviä muita toimia, kuten ruokahävikin vähentämistä sekä jätteiden lajittelua ja kierrätystä.

Kierto- ja jakamistalouden tiekartan toimenpiteiden etenemistä voi seurata Helsingin ilmastovahti -palvelussa osoitteessa ilmastovahti.hel.fi.

Lisätietoa:

Apulaispormestari Anni Sinnemäen poliittinen erityisavustaja Julianna Kentala, puh. 040 182 8243, julianna.kentala ( at ) hel.fi

Leona Silberstein, ympäristötarkastaja, Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, puh. 040 535 5359, leona.silberstein ( at ) hel.fi

Anne Hämäläinen
Helsingin kaupunginkanslia, viestintä
Puh. 040 849 6065
anne.hamalainen ( at ) hel.fi