Juuri julkaistu: Alkuraskauden sokerirasituskokeelle tarvitaan näyttöön perustuvat viitearvot

Raskausdiabetes on raskauden aikana kehittyvä äidin sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan sokerirasituskokeella.

Raskausdiabetes lisää muun muassa raskausmyrkytyksen, keisarileikkauksen ja sikiön liikakasvun riskiä. Äidille raskausdiabetes lisää todennäköisyyttä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi syntyvän lapsen lihavuus- ja diabetesriskit suurenevat.

Suomessa lähes joka viidennellä synnyttäjällä on raskausdiabetes. Se todetaan odottavien äitien sokerirasituskokeella viimeistään raskausviikolla 24–28. Niillä, joiden sairastumisriski arvioidaan suureksi, koe tehdään Käypä hoito -suosituksen mukaisesti jo raskausviikoilla 12–16. Molempina ajankohtina käytettävät sokerirasituksen poikkeavat raja-arvot perustuvat loppuraskaudessa tehtyihin tutkimuksiin.

EDDIE-tutkimus tehtiin Etelä-Karjalassa

Early Diagnosis of Diabetes in Pregnancy eli EDDIE-tutkimusryhmä selvitti väestöpohjaisessa tutkimuksessa, muuttuvatko sokerirasituskokeen tulokset raskauden edetessä ja voidaanko samoja viitearvoja käyttää sekä alku- että loppuraskaudessa.

Tutkimukseen osallistui yli 1600 odottavaa äitiä Etelä-Karjalan alueelta vuosina 2013–2017. Kaikille tehtiin alkuraskauden sokerirasituskoe raskausviikoilla 12–16 ja niille, joiden tulokset olivat nykyisien kriteerien mukaan normaalit, koe toistettiin raskausviikoilla 24–28.

Sokerirasituskokeessa juodaan aamulla paaston jälkeen 75 grammaa glukoosiliuosta. Verensokerista mitataan paastoarvo ennen liuoksen ottamista sekä muut arvot yhden ja kahden tunnin kuluttua liuoksen juomisesta, joita verrataan paastoarvoon. ​

Odottavan äidin sokeriaineenvaihdunta muuttuu raskauden edetessä

Tutkimus osoitti selviä eroja alku- ja loppuraskauden sokerirasituskokeen tuloksissa. Raskauden varhaisessa vaiheessa raskausdiabeteksen esiintyvyys oli suuri eli noin 15 prosenttia loppuraskauden kriteerejä käytettäessä, ja 58 prosenttia näistä diagnooseista tehtiin pelkästään poikkeavan paastoarvon perusteella.
”Käytössä olevilla seulonnan raja-arvoilla ei kuitenkaan löydetty niitä naisia, joilla diagnosoitiin myöhemmin insuliinihoitoa vaativa raskausdiabetes raskausviikoilla​ 24–28”, erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori Miira Klemetti HUSin Naistenklinikalta kertoo.

”Alkuraskauteen tarvitaan siis omat näyttöön perustuvat sokerirasituskokeen viitearvot, jotta pystyttäisiin paremmin tunnistamaan kliinisesti merkittävät glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ja toisaalta välttämään ylidiagnostiikkaa”, Klemetti sanoo.

Odottavan äidin sokeriaineenvaihdunta muuttuu merkittävästi raskauden edetessä normaalissakin raskaudessa, jolloin muun muassa insuliiniresistenssi lisääntyy. Klemetin mukaan on siis todennäköistä, että nykyiset loppuraskaudessa tehtyihin tutkimuksiin perustuvat sokerirasituskokeen raja-arvot eivät ole ihanteelliset alkuraskaudessa käytettäviksi.

”Toistaiseksi on siis epäselvää, millaisilla raja-arvoilla raskausdiabetes tulisi diagnosoida ennen 24. raskausviikkoa”, Klemetti toteaa.

Elintapamuutokset tehtävä ennen raskautta

Raskausdiabeteksen riskiä lisäävät muun muassa ylipaino, perintötekijät ja äidin korkea ikä. Äitien ylipaino on vuosien aikana yleistynyt ja sitä mukaa myös raskausdiabetes.

Raskausdiabeteksen hoidoksi suositellaan verensokerin seurantaa, ruokavaliohoitoa ja liikuntaa sekä tarvittaessa lääkitystä. Nykyisin elämäntapahoito aloitetaan usein vasta loppuraskaudessa, jolloin raskausdiabetes useimmiten diagnosoidaan.

”Äidin lihavuus vaikuttaa kuitenkin jo varhaisraskaudesta lähtien metaboliseen ympäristöön, jossa sikiö ja istukka kehittyvät. Elintapamuutosten tekemiseen tulisikin kannustaa ja avustaa jo raskautta suunnittelevia naisia ja nuoria perheitä”, Miira Klemetti sanoo.

Klemetti toimii tällä hetkellä vierailevana tutkijana Torontossa, jossa EDDIE-tutkimuksen äitien verinäytteistä kerättyjä istukan erittämiä solukalvorakkuloita eli eksosomeja parhaillaan tutkitaan. Suomessa on puolestaan alkamassa EDDIE-tutkimuksen jatko-osio, jossa vertaillaan lihavien ja normaalipainoisten synnyttäjien alkuraskauden aineenvaihdunnallista sormenjälkeä uusia metabolomisia menetelmiä hyödyntäen.

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.