Juuri julkaistu: Alkuraskauden sokerirasituskokeelle tarvitaan näyttöön perustuvat viitearvot
Raskausdiabetes on raskauden aikana kehittyvä äidin sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan sokerirasituskokeella.
Raskausdiabetes lisää muun muassa raskausmyrkytyksen, keisarileikkauksen ja sikiön liikakasvun riskiä. Äidille raskausdiabetes lisää todennäköisyyttä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi syntyvän lapsen lihavuus- ja diabetesriskit suurenevat.
Suomessa lähes joka viidennellä synnyttäjällä on raskausdiabetes. Se todetaan odottavien äitien sokerirasituskokeella viimeistään raskausviikolla 24–28. Niillä, joiden sairastumisriski arvioidaan suureksi, koe tehdään Käypä hoito -suosituksen mukaisesti jo raskausviikoilla 12–16. Molempina ajankohtina käytettävät sokerirasituksen poikkeavat raja-arvot perustuvat loppuraskaudessa tehtyihin tutkimuksiin.
EDDIE-tutkimus tehtiin Etelä-Karjalassa
Early Diagnosis of Diabetes in Pregnancy eli EDDIE-tutkimusryhmä selvitti väestöpohjaisessa tutkimuksessa, muuttuvatko sokerirasituskokeen tulokset raskauden edetessä ja voidaanko samoja viitearvoja käyttää sekä alku- että loppuraskaudessa.
Tutkimukseen osallistui yli 1600 odottavaa äitiä Etelä-Karjalan alueelta vuosina 2013–2017. Kaikille tehtiin alkuraskauden sokerirasituskoe raskausviikoilla 12–16 ja niille, joiden tulokset olivat nykyisien kriteerien mukaan normaalit, koe toistettiin raskausviikoilla 24–28.
Sokerirasituskokeessa juodaan aamulla paaston jälkeen 75 grammaa glukoosiliuosta. Verensokerista mitataan paastoarvo ennen liuoksen ottamista sekä muut arvot yhden ja kahden tunnin kuluttua liuoksen juomisesta, joita verrataan paastoarvoon.
Odottavan äidin sokeriaineenvaihdunta muuttuu raskauden edetessä
Tutkimus osoitti selviä eroja alku- ja loppuraskauden sokerirasituskokeen tuloksissa. Raskauden varhaisessa vaiheessa raskausdiabeteksen esiintyvyys oli suuri eli noin 15 prosenttia loppuraskauden kriteerejä käytettäessä, ja 58 prosenttia näistä diagnooseista tehtiin pelkästään poikkeavan paastoarvon perusteella.
”Käytössä olevilla seulonnan raja-arvoilla ei kuitenkaan löydetty niitä naisia, joilla diagnosoitiin myöhemmin insuliinihoitoa vaativa raskausdiabetes raskausviikoilla 24–28”, erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori Miira Klemetti HUSin Naistenklinikalta kertoo.
”Alkuraskauteen tarvitaan siis omat näyttöön perustuvat sokerirasituskokeen viitearvot, jotta pystyttäisiin paremmin tunnistamaan kliinisesti merkittävät glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ja toisaalta välttämään ylidiagnostiikkaa”, Klemetti sanoo.
Odottavan äidin sokeriaineenvaihdunta muuttuu merkittävästi raskauden edetessä normaalissakin raskaudessa, jolloin muun muassa insuliiniresistenssi lisääntyy. Klemetin mukaan on siis todennäköistä, että nykyiset loppuraskaudessa tehtyihin tutkimuksiin perustuvat sokerirasituskokeen raja-arvot eivät ole ihanteelliset alkuraskaudessa käytettäviksi.
”Toistaiseksi on siis epäselvää, millaisilla raja-arvoilla raskausdiabetes tulisi diagnosoida ennen 24. raskausviikkoa”, Klemetti toteaa.
Elintapamuutokset tehtävä ennen raskautta
Raskausdiabeteksen riskiä lisäävät muun muassa ylipaino, perintötekijät ja äidin korkea ikä. Äitien ylipaino on vuosien aikana yleistynyt ja sitä mukaa myös raskausdiabetes.
Raskausdiabeteksen hoidoksi suositellaan verensokerin seurantaa, ruokavaliohoitoa ja liikuntaa sekä tarvittaessa lääkitystä. Nykyisin elämäntapahoito aloitetaan usein vasta loppuraskaudessa, jolloin raskausdiabetes useimmiten diagnosoidaan.
”Äidin lihavuus vaikuttaa kuitenkin jo varhaisraskaudesta lähtien metaboliseen ympäristöön, jossa sikiö ja istukka kehittyvät. Elintapamuutosten tekemiseen tulisikin kannustaa ja avustaa jo raskautta suunnittelevia naisia ja nuoria perheitä”, Miira Klemetti sanoo.
Klemetti toimii tällä hetkellä vierailevana tutkijana Torontossa, jossa EDDIE-tutkimuksen äitien verinäytteistä kerättyjä istukan erittämiä solukalvorakkuloita eli eksosomeja parhaillaan tutkitaan. Suomessa on puolestaan alkamassa EDDIE-tutkimuksen jatko-osio, jossa vertaillaan lihavien ja normaalipainoisten synnyttäjien alkuraskauden aineenvaihdunnallista sormenjälkeä uusia metabolomisia menetelmiä hyödyntäen.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lääketieteen tohtori, erikoistuva lääkäri Miira Klemetti miira.klemetti@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS Hjärt- och lungcentrum fick erkännande som Magnetsjukhus25.7.2024 07:49:25 EEST | Tiedote
HUS Hjärt- och lungcentrum har fått det internationella erkännandet som Magnetsjukhus från American Nurses Credentialing Center (ANCC). Erkännandet visar att kvaliteten på vårdarbetet, patientnöjdheten och personalens arbetstillfredsställelse vid Hjärt- och lungcentrumet ligger på en utmärkt nivå i både nationell och internationell jämförelse.
HUS Sydän- ja keuhkokeskus sai Magneettisairaala-tunnustuksen25.7.2024 07:49:25 EEST | Tiedote
HUS Sydän- ja keuhkokeskus on saanut kansainvälisen Magneettisairaala-tunnustuksen American Nurses Credentialing Centeriltä (ANCC). Tunnustus osoittaa, että Sydän- ja keuhkokeskuksen hoitotyön laatu sekä potilas- ja henkilöstötyytyväisyys ovat erinomaisella tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
HUS Heart and Lung Center achieved Magnet® recognition25.7.2024 07:49:25 EEST | Press release
American Nurses Credentialing Center ANCC awarded HUS Heart and Lung Center the Magnet® recognition. The recognition proves that the quality of nursing, patient safety, and nurses’ job satisfaction in Heart and Lung Center are measured to be excellent both on a national and international level.
Fallolyckor på sjukhus leder till skador hos var tredje som fallit10.7.2024 11:13:06 EEST | Tiedote
Det är vanligt att patienter faller på sjukhus, och ungefär var tredje person som fallit får skador som har negativ inverkan på hälsan. Fallolyckor kan i värsta fall ha livslånga konsekvenser och de förlänger också vårdperioderna.
Sairaalassa kaatumisesta joka kolmannelle haittoja10.7.2024 11:13:06 EEST | Tiedote
Potilaiden kaatumiset sairaaloissa ovat yleisiä ja niistä koituu terveydellisiä haittoja noin joka kolmannelle. Kaatumisten seuraukset voivat pahimmillaan olla elinikäisiä ja ne myös pidentävät hoitoaikoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme