Uuden tieliikennelain ennakointivelvollisuus tuo haasteen hälytysajoneuvojen kuljettajille

Uusi tieliikennelaki toi mukanaan tukun muutoksia, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella pelastustoimeen. Merkittävimpiin muutoksiin lukeutuvat ennakointivelvollisuus sekä uudet viestintä- ja johtamisvälineiden käytön rajoitukset.

Ennakointivelvollisuus koskee kaikkia tienkäyttäjiä, mutta se painottuu erityisesti kokeneiden kuljettajien ja työkseen ajavien kohdalla. Ennakointivelvollisuus voikin jatkossa vaikuttaa hälytysajoneuvojen kuljettamiseen merkittävästi. Velvollisuus tarkoittaa, että tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovitettava oma toimintansa sen mukaiseksi, jotta onnettomuuksilta vältyttäisiin. Kyse on siis periaatteesta, jolla tuetaan liikennesääntöjen noudattamista. Hälytysajon näkökulmasta ennakointivelvollisuus on merkittävä, sillä hälytysajoneuvojen kuljettajat ajavat työkseen ja ovat näin kokeneita kuljettajia. Toisin sanoen heillä on vankkaa kokemusta tiellä liikkumisesta, jolloin myös ennakoinnin voidaan olettaa olevan tavallista tienkäyttäjää paremmalla tasolla.

Ennakointia voi tehostaa se, ettei viestintä- ja johtamisvälineitä ei saa käyttää enää hälytysajonkaan aikana. Välineiden käyttö mahdollistetaan handsfree-laitteiden avulla. Aikaisemmin hälytysajossa kiellettyä oli ainoastaan matkapuhelinten käyttö.

Ajonopeudet pysyvät ennallaan

Ensitulkinnoista huolimatta hälytysajoneuvojen nopeudet pysyvät laissa ennallaan. Kiireettömässä ajossa olevien hälytysajoneuvojen nopeudet määräytyvät tieliikennelaissa ajoneuvoluokan perusteella. Siitä huolimatta, että ensihoitoyksiköiden kuljettamiseen vaaditaan C1-ajokortti, ensihoitoyksiköt luokitellaan henkilöautoiksi. Henkilöautoille ei puolestaan ole laissa määritelty ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia.

Ensihoitoyksikön kuljettamiseen vaadittu C1-ajokortti selittyy ajoneuvon suurella, useimmiten yli 3 500 kilogramman massalla. Jos ensihoitoyksiköt eivät olisi ajoneuvoluokitukseltaan henkilöautoja, tekisi niiden yli 3 500 kilogramman massa niistä kuorma-autoja, jolloin kiireettömän ajon nopeus todella jouduttaisiin lain puitteissa rajoittamaan 80 kilometriin tunnissa.

Sekaannusta uuden lain voimassaolon ensimetreillä on aiheuttanut myös erikoisauto-käsite: Ennen ensihoitoyksiköt luokiteltiin erikoisautoiksi, joiden suurin sallittu nopeus todella on 80 km/h. Kyseistä käsitettä ei kuitenkaan ole käytetty ensihoitoyksikköjen luokittelussa enää 2000-luvulla, joten nykypäivänä ensihoitoyksiköiden nopeudetkaan eivät ole sidoksissa laissa ilmoitettuihin erikoisautojen maksiminopeuksiin.

Merkittävimmin pelastustoimeen vaikuttavia tieliikennelain uudistuksia käsitellään tarkemmin käytännön toiminnan ja henkilöstön perehdytyksen näkökulmasta Palopäällystöliiton Tieliikennelaki pelastustoimen näkökulmasta -webinaarissa ensi maanantaina 8.6. klo 14.30—15.30.