Puuinfon jättävä Mikko Viljakainen: Puurakentamisen edistyminen on osaamiskysymys
Merkittävä osa metsän myyntitulosta tulee puurakentamisesta
- Puurakentamisen vaikutus koko metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon on merkittävä. Metsistä ei voi hakea pelkästään sellupuuta, vaan myös järeä tukkipuu tulee jalostaa sen arvon mukaisesti.Siten suuri osa metsäteollisuuden raaka-ainehuollosta lähtee rakentamisesta. Ilman tukkikauppaa sellun keittoon tarvittava ainespuu jäisi suurelta osin metsiin. Lisäksi, kun metsänomistaja saa pääosan kantohinnasta tukista, se kannustaa laadukkaan tukkipuun kasvattamiseen ja sen myyntiin. Se puolestaan edellyttää harvennushakkuita, jotka ovat merkittävä raaka-ainelähde selluteollisuudelle.
Suomen vahva selluteollisuus merkitsee vahvaa sahateollisuuden ja massan valmistuksen kohtalonyhteyttä raaka-ainehuoltoon. - Teollisuuden ja metsän omistajien kannattaa edistää vahvasti puurakentamista, koska se pitää raaka-ainehuollon pyörät pyörimässä ja luo vahvaa mielikuvaa metsien kestävästä käytöstä, muistuttaa Viljakainen.
Kun suhdanneherkän rakentamisen volyymi vähenee, se näkyy Viljakaisen mukaan nopeasti puun käytössä. - Puun käyttöä rakentamisessa kannattaa edelleen laaja-alaistaa. Puuta on perinteisesti käytetty paljon omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen rakentamisessa. Sen lisäksi puuta voitaisiin käyttää nykyistä huomattavasti enemmän julkisiin kohteisiin, kerrostaloihin ja myös muuhun rakentamiseen.
- Suomessa ei esimerkiksi ole vielä yhtään puurakenteista pysäköintitaloa, vaikka puurakentaminen tarjoaisi niihin hyviä kustannustehokkaita ratkaisuja. Puusta voitaisiin tehdä myös korkeita rakennuksia.
- Ennen kaikkea puuta kannattaisi alkaa käyttää enemmän yhdessä muiden materiaalien kanssa. Silloin eri materiaaleista saataisiin niiden parhaat ominaisuudet esille, sanoo Viljakainen
Rakentamalla eivät metsät lopu
Keskikokoisen rankarakenteisen puukerrostalon tarvitsema puuraaka-aine kasvaa Suomen metsissä 29 sekunnissa. Massiivipuisen puukerrostalon raaka-aine kasvaa 1 minuutissa 16 sekunnissa. Rakentamalla puu ei lopu.
- Hallitusohjelman tavoite kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa on hyvä ja realistinen tavoite, toteaa Viljakainen. Hänen mukaansa puun osuus rakentamisessa voi nousta korkeammallekin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa puurunkoisten asuinkerrostalojen osuus on paikoin jopa yli 90 prosenttia. Puurakentamisen edistyminen on Viljakaisen mukaan ensisijaisesti osaamiskysymys.
Puurakentamisen läpimurto tapahtuu yhteistyössä rakentajien kanssa
- Esimerkiksi Itävallassa puutuoteteollisuudella on vahva yhteys rakentamiseen. Puutuoteteollisuuden yrityksillä on omaa vahvaa rakentamisen ymmärrystä ja suunnitteluosaamista, mikä siirtyy rakentajien hyväksi. Myös puualan koulutuksessa panostetaan rakentamisen osaamiseen, sanoo Viljakainen.
- Kaikkialla maailmassa, missä puurakentaminen on menestynyt hyvin, ymmärretään sen suunnitteluosaamisen merkitys. Puuteollisuus tarvitsee suunnittelijoita siinä, missä lääketeollisuus lääkäreitä. Suurin lisäarvo puutuotteille syntyy suunnittelupöydillä, jossa tehtävillä suunnitteluratkaisuilla edullinenkin materiaali muuttuu arvokkaaksi rakennusosaksi. Suomessa tällaista osaamista on hirsitaloteollisuudella. Se onkin maailman johtavaa omalla alallaan.
Vaikka hallitus rahoittaa puurakentamisen edistämistä monin tavoin, politiikkatoimet eivät yksin riitä. - Keskeinen tavoite ja tehtävä on saada rakentajat mukaan tähän kehitystyöhön. Vain rakentajien motivaation kautta puurakentamisen lopullinen läpimurto tapahtuu, tietää Viljakainen.
Rakentamisen heikkoa työn tuottavuutta parannettava
Mikko Viljakainen valmistui arkkitehdiksi laman kynnyksellä. Työskenneltyään muutaman vuoden arkkitehtina hän alkoi professori Unto Siikaselta suosituksesta tutkimaan puurakentamista. - Se oli Unton mielestä tulevaisuuden juttu. Niin se on ollutkin ja vaikuttanut sen jälkeen 25 vuotta työuraani, Viljakainen kertoo.
Viljakainen teki lisensiaattityön työn tuottavuudesta tutkien voisiko Pohjois-Amerikassa käytössä olevilla puurakentamisen menetelmillä parantaa puurakentamisen kilpailukykyä myös Suomessa.
– Työn tuloksena saatoin osoittaa, että pohjoisamerikkalaisen mallin mukainen työn tuottavuuden paraneminen tekisi puurakentamisesta kilpailukykyisen myös Suomessa. Nyt ympyrä sulkeutuu, kun valmistelen väitöskirjaa teollisesta rakentamisesta. Työn keskeinen havainto liittyy työn tuottavuuden merkitykseen ja yhteyteen asiakasarvon ja laadun tuottamisessa.
Viljakainen muistuttaa, että tulevaisuudessa globaalisti asuntojen tarve on valtava. - Jos kaikille maailmalla kaupunkeihin muuttaville halutaan osoittaa oma asunto, joka sekunti pitäisi valmistua yksi asunto. Tarvitaan ihan uudenlaisia tapoja tuottaa asuntoja, muutoin niitä tekevät kädet loppuvat. Avain on työn tuottavuudessa.
- Olemme soveltaneet tutkimushavaintoja käytännön järjestelmäkehitykseen ja saavuttaneet jopa 80 prosentin parannuksen työn tuottavuudessa. Tämä mahdollistaa ihan uudentasoisen asiakasarvon tuottamisen. Uudessa tavassa tuottaa asuntoja raha kuluu työmaan pakettiautorallin sijaan korkealaatuisiin ja pitkälle esivalmistettuihin rakennustuotteisiin, jotka mahdollistavat korkean työn tuottavuuden. Ne myös jäävät rakennuksen käyttäjien iloksi, jolloin kohteen laatu on korkea. Puutuotteita valmistavan teollisuudenkin kannattaisi olla kiinnostunut tällaisesta työstä, koska se mahdollistaa korkean lisäarvon tuotteiden myymisen rakentamiseen, kertoo Viljakainen.
Puun käyttö rakentamisessa ei ole kasvanut odotetulla tavalla
Puulehden, rakentamisen ammattilaisille suunnattujen teknisten neuvontapalveluiden ja tapahtumien lisäksi Puuinfo on monipuolisin viestinnän keinoin tuottanut kokonaisvaltaisen kuvan puurakentamisen trendeistä kotimaassa ja ulkomailla.
Keväällä Puuinfo julkaisi ammattilaisille suunnatun puurakennushankkeiden valmistelua helpottavan digitaalisen ePuu -palvelun, mikä on kansainvälisessäkin vertailussa edelläkävijä. Huhtikuussa puuinfo.fi -sivustolla vierailtiin 127 000 kertaa. Se on uusi ennätys, mutta ei pelkästään koronan seurausta, koska nouseva trendi alkoi jo aiemmin.
Viljakaisen mukaan yksi tärkeimpiä vuosikymmenen aikana tehty uudistus koskee palomääräyksiä, jotka mahdollistavat nyt puun monipuolisen käytön rakentamisessa. Puuta voidaan käyttää myös ei-puurunkoisissa rakennuksissa. - Kysynnän rakenteellinen kehitys on johtanut siihen, ettei puun käyttö rakentamisessa ole kasvanut määrällisesti odotetulla tavalla. Samaan aikaan kun puun käyttö on kasvanut kerrostaloissa ja julkisessa rakentamisessa kuten kouluissa, päivä- ja hoivakodeissa, pientalo ja vapaa-ajan rakentaminen ovat vähentyneet.
Puuinfolla on ollut viime vuosina keskeinen rooli myös puurakentamisen täydennyskoulutuksen tuottajana sekä eri oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyökumppanina. - Toimialan kannalta tarpeellisesta täydennyskoulutuksesta on saatu erinomaista palautetta ja sille on edelleen tarvetta. On hyvä, että koulutuksen tarpeet on huomioitu hallituksen lisäbudjetissa. Toivottavasti tälle työlle löytyy toteuttaja.
Metsäväen kannattaa hyödyntää puurakentamisen hyvää imagoa
Puurakentamisen edistämistyössä on eri maiden välillä Viljakaisen mukaan suuria eroja. - Esimerkiksi saksankielisen Euroopan maissa järjestöjen omistajatahot kokevat toiminnan merkityksellisenä, mikä näkyy sitoutumisena toiminnan rahoitukseen. Kanadassa käytetään valtavasti resursseja puutuotteiden maailman valloitukseen ja myös paikalliseen koerakentamisen tukemiseen, millä kannustetaan kanadalaisia urakoitsijoita kehittämään omaa puurakentamisen osaamistaan. Vaikka meidän resurssimme ovat näihin verrattuna todella vähäiset, olemme silti olleet monissa asioissa jopa edelläkävijöitä.
Viljakainen kaipaa koordinaatiota puurakentamisen edistämisen hankkeisiin Suomessa. – Meillä on maakunnissa paljon eri organisaatioiden rahoittamia puurakentamisen edistämishankkeita. Jos nämä EU:n, maakuntaliittojen ja ELY-keskusten rahoittamien hankkeiden resurssit voitaisiin käyttää suunnitelmallisesti puurakentamisen hyväksi, saataisiin paljon aikaan. Tulisi myös varmistaa, että hankkeiden tulokset jäävät elämään niiden päätyttyä, muistuttaa Viljakainen.
- Puurakentamisen edistäjien kannattaa tuoda metsäkeskusteluun hyviä esimerkkejä puun käytöstä rakentamisessa. Voimme näyttää kaunista puuarkkitehtuuria, kertoa puurakentamisen innovatiivisista ratkaisuista sekä faktoja sen vähähiilisyydestä ja ympäristöystävällisyydestä.
- Näitä arvoja arvostetaan ja ne tuovat metsän ja puun käyttöön uusia tuoreita näkökulmia, joita yhteiskunnallisessa keskustelussa arvostetaan niin päättäjien kuin kuluttajienkin keskuudessa. Erityisen iloinen olen suomalaisen puuarkkitehtuurin tasosta, mikä on muualla maailmassa jopa tunnetumpaa kuin Suomessa, sanoo Viljakainen.
Viljakaisen mielestä uusiutuvan vähähiilisen puun merkitys ilmastotavoitteiden kannalta aletaan tiedostaa yhä vahvemmin. - Puurakentaminen avaa polun kestävän rakentamisen tielle, mikä on hyvä muistaa pandemian jälkeisistä elvytystoimista päätettäessä. Tässä rakennusala ei voi laittaa päätään pensaaseen, vaan sen tulee olla mukana omilla toimillaan vähentämässä rakentamisen päästöjä.
Puuinfolla johtava puurakentamisen osaamisen brändi
Puuinfon toimitusjohtajuuden kesällä jättävä Mikko Viljakainen on antanut kasvot puurakentamisen edistämiselle Suomessa. Pienestä koostaan huolimatta Puuinfo verkostoineen on kehittänyt puurakentamisen edistämiseen kansainvälisessäkin vertailussa ainutlaatuisen konseptin ja osaamisen.
Viljakainen on alan ammattilaisten keskuudessa erittäin arvostettu alan laaja-alainen huippuasiantuntija, jonka aikana Puuinfosta on kehittynyt tunnettu asiantunteva, luotettava ja puolueeton puurakentamisen osaamisen brändi. – Sen ylläpito vaatii tulevaisuudessa erityisesti puurakentamisen osaavia ammattilaisia ja riittävää resurssointia.
- Viime vuosina Puuinfon toimintaan on omistajien taholta asetettu odotuksia, jotka eivät enää ole sitä, mitä alun perin tulin tekemään, kuvailee vahvasti tehtäväänsä sitoutunut Viljakainen lähtöpäätöstään sidosryhmille lähettämässään kirjeessä.
- Kun puurakentamisen edistämisen rahoituspohjaa on leikattu, käytämme nykyisin enemmän aikaa rahoituksen hankkimiseen kuin itse työn tekemiseen. Vaikka Puuinfon tehtävä ei ole tuottaa omistajilleen voittoa, yhtiön tuottotavoitteita kasvatettiin tänä keväänä mahdottomiksi saavuttaa. Tämän pitkään jatkuneen kehityksen seurauksena ja omistajatuen puuttuessa, en koe tehtävää enää omakseni, kirjoittaa Viljakainen.
Markku Laukkanen
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme