Teknologiaa kannattaa käyttää opetuksessa yhteisöllisesti
Seppo Salmivirta tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten oppilaat oppivat luonnontieteitä verkkoympäristössä tutkivan oppimisen keinoin. Tutkimus on tehty luokkaopetuksessa mobiileilla laitteilla, mutta pedagogiset ratkaisut ja tulokset sopivat myös etäopetuksen toteuttamiseen.
– Tutkivan oppimisen työtavat ovat vaihtoehto yhdensuuntaiselle opettajan johtamalle videoesitykselle, jossa oppijat pääsevät osallistumaan keskusteluun vain yksi kerrallaan, Salmivirta sanoo.
Väitöstutkimus Tutkiva oppiminen luonnontieteellisen opetuksen tukena mobiilissa oppimisympäristössä tarkastetaan Helsingin yliopistossa keskiviikkona 17. kesäkuuta.
Oppimisen yhteisöllinen ulottuvuus on keskeinen
Etätyöskentelyn verkkoympäristöihin on mahdollista luoda oppimisyhteisöjä, joissa oppiminen ja tieto ovat yhteisökeskeisiä.
– Koronakevään etäopetuskokemukset osoittivat, että pedagogisesti rakennetuille, kaikki oppilaat osallistaville verkkoympäristöille on koittamassa uusi nousu, Helsingin Roihuvuoren alakoulussa rehtorina työskentelevä Salmivirta sanoo.
Verkkoympäristönä voi olla esimerkiksi Googlen Classroom, Microsoftin Teams, Pedanet, itslearning tai Moodle. Salmivirta näkee yhteisölliset verkkoympäristöt parempana verrattuna 2010-luvun alussa yleistyneisiin opetusohjelmiin, joita oppilaat käyttävät yksin omilla digilaitteillaan.
– Yksin käytettävissä ohjelmissa ei ole tunnistettu oppimisen rakentavaa, merkityksellistä ja yhteisöllistä ulottuvuutta, joka tutkimuksen kentällä on tiedetty pitkään.
Kysymisen taito on tärkeä
Tutkivan oppimisen taidot siivittävät oppimista verkkoympäristössä. Mitä enemmän oppijat kertoivat pienryhmähaastatteluissa tutkivan oppisen taidoista, sitä useampia tutkimuskysymyksiä he pystyivät selvittämään.
Haastatteluissa oppilaat selasivat verkkoympäristöä ja palauttivat mieliin verkkokeskusteluiden tai projektitöiden vaiheita. Esimerkiksi kysymisen taidon tärkeyttä kuvastaa kuudesluokkalaisen oppilaan kertoma: ”Siinä saa (kysymysten avulla) ylipäätään enemmän tietoa ja sitten siihen tietoon syventyy paljon paremmin. Siitä tietää sitten paljon enemmän, kun että suoraan vaan kirjoittaa jotain sinne. – – Kun siinä alussa oli niitä sanoja esim. miten ja millainen.”
Salmivirta toteaa, että oppilaiden esittämien tutkimuskysymysten määrää ja laatua on mahdollista kehittää panostamalla tutkimuskysymysten opettamiseen ja kytkemällä aihepiiri kiinteästi tutkittavana olevaan kokonaisuuteen.
Pedagogisesti käytettynä teknologia tukee oppimista
Myös sopivalla mobiililla teknologialla on oppimisessa keskeinen rooli: mitä enemmän oppilaat kokivat mobiilin teknologian tuomia etuja, sitä enemmän he ilmaisivat haastattelussa merkityksellisen oppimisen piirteitä, kuten aktiivisuus, tavoitteellisuus ja löydetyn tiedon tarkastelu.
– Tutkimukseni osoittaa, että mobiilin teknologian tukema oppimisympäristö on mahdollista yhdistää laaja-alaisia taitoja tukevaan pedagogiseen ajatteluun. Näin teknologian käyttö on luontevaa ja tukee työskentelyä.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot: Seppo Salmivirta, seppo.salmivirta@helsinki.fi, Twitter: @SeppoSalmivirta
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme