STADA Health Report 2020: Suomalaiset ovat valmiita käyttämään digitaalisia terveyspalveluja

- Suomalaiset näyttävät tietä Euroopassa tilaamalla reseptilääkkeensä verkkoapteekista ja etsimällä lääkeinformaatiota lääkevalmistajien verkkosivuilta. Suomalaiset ovat myös innokkaimpien joukossa konsultoimaan lääkäriä etäyhteydellä sekä seuraamaan hoidon onnistumista sovellusten avulla.

- STADA Health Report 2020 koostuu 24 000 ihmisen vastauksista 12 Euroopan maassa ”Eurooppa matkalla tulevaisuuden terveydenhuoltoon” -teeman ympärillä. Kysely osoittaa, että suomalaiset ovat eurooppalaisia skeptisempiä vaihtoehtoisten hoitomuotojen, kuten homeopatian, suhteen.

- ”Tämä ainutlaatuinen kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat edelläkävijöitä Euroopassa ja ottavat ensimmäisten joukossa käyttöönsä moderneja ja digitaalisia ratkaisuja terveyden hoitamiseen ja ylläpitoon.  Me STADAlla olemme sitoutuneet tarjoamaan potilaille laajan valikoiman reseptilääkkeitä ja itsehoitotuotteita ja huolehdimme ihmisten terveydestä tavoitteemme mukaisesti luotettavana kumppanina” kommentoi Mervi Hollmén, STADA Suomen Liiketoiminnan kehitysjohtaja.

Suomalaiset tilaavat muita eurooppalaisia todennäköisemmin reseptilääkkeitä verkkoapteekeista ja etsivät lääkeinformaatiota, kuten tietoa haittavaikutuksista, suoraan lääkevalmistajien kotisivuilta. Suomalaiset myös luottavat enemmän koululääketieteeseen ja välttelevät vaihtoehtoisia hoitomuotoja kuten homeopatiaa, kertoo STADA Health Report 2020 kysely, johon vastasi yli 24 000 henkilöä.

Puolet (49 %) suomalaisista tietää, että heidän on mahdollista tilata reseptilääkkeitä verkkoapteekista, jos heillä on sähköinen resepti. Tämä osoittaa suomalaisten olevan tutkituista maista parhaiten selvillä reseptilääkkeiden verkkotilausmahdollisuudesta. Tästä huolimatta kolmannes (34 %) suomalaisista myönsi, ettei tiennyt mahdollisuudesta tilata reseptilääkkeet verkosta.  Tämä on hiukan alle keskiarvon (39 %), kun tarkastellaan 12 kyselyyn osallistunutta maata.

Hieman yli kaksi viidestä (41 %) suomalaisesta on sitä mieltä, että hankkii lääkkeensä mieluummin kivijalka-apteekista kuin verkkoapteekista, koska näin voi pienentää riskiä saada väärennettyjä lääkkeitä. Tämä osuus oli korkeampi kuin muissa 11 maassa.

Valmius ottaa terveysteknologia käyttöön

Suomalaiset suhtautuivat tutkituista maista toiseksi positiivisimmin lääkärin konsultoimiseen etäyhteydellä, kun kyseessä on vähäinen tai toisarvoinen sairaus.  81 % suomalaisista voisi kuvitella käyttävänsä tätä vaihtoehtoa kyselyn keskiarvon ollessa 70 %. Suomi sijoittui heti Espanjan (82 %) taakse. Nettikameralla tapahtuvaa konsultointia vastustavista 4 % mainitsi syyksi henkilökohtaisen vuorovaikutuksen puuttumisen ja 15 % mielestä virtuaalinen konsultaatio ”tuntuisi oudolta”.    

Suomalaiset olivat keskiarvon yläpuolella myös halussaan käyttää sovelluksia lääkärin määräämän hoidon seurannassa. Vain 7 % suomalaisista oli huolissaan sovellusten tietoturvasta, kyselyn keskiarvon ollessa 11 %. Suomalaisista vastanneista 11 % katsoi, ettei sovelluksista olisi heille mitään hyötyä, kaikkien tutkittujen maiden keskiarvon ollessa 16 %.

”Tämä ainutlaatuinen kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat edelläkävijöitä Euroopassa ja ottavat ensimmäisten joukossa käyttöönsä moderneja ja digitaalisia ratkaisuja terveyden hoitamiseen ja ylläpitoon.  Me STADAlla olemme sitoutuneet tarjoamaan potilaille laajan valikoiman reseptilääkkeitä ja itsehoitotuotteita ja huolehdimme ihmisten terveydestä tavoitteemme mukaisesti luotettavana kumppanina” kommentoi Mervi Hollmén, STADA Suomen Liiketoiminnan kehitysjohtaja.

Luottamus koululääketieteeseen vahvempi kuin muissa maissa

85 % suomalaisista luottaa lääkärien vastaanotoilla ja sairaaloissa tarjottavaan koululääketieteeseen. Tämä on huomattavasti suurempi osuus kuin kaikissa tutkituissa maissa keskimäärin (70 %). Vain yksi kymmenestä (10 %) suomalaisesta sanoi haluavansa pysyä ajan tasalla vaihtoehtoisista hoitomuodoista kuten homeopatiasta tai akupunktiosta vaikka luottavatkin koululääketieteeseen. Tämä oli hädin tuskin puolet kyselyn 18 % keskiarvosta. Suomen luku oli alhaisin yhdessä Iso-Britannian kanssa.

Suomalaiset etsivät lääkeinformaatiota, kuten esimerkiksi tietoa haittavaikutuksista, lääkevalmistajien verkkosivuilta eniten (30 %) tutkituista kansallisuuksista, kyselyn keskiarvon oli 14 %. Yleisesti ottaen, kolme viidestä (60 %) suomalaisesta etsii lääkeinformaatiota internetistä. Suomi oli tässä heti toisena Venäjän (61 %) jälkeen, reilusti keskiarvon (39 %) yläpuolella. Suomalaiset luottavat eniten viranomaisten julkaisemiin terveysaiheisiin verkkosivuihin (69 %), mutta myös apteekkien verkkosivuja (45 %) ja tuotesivustoja (41 %) pidettiin melko luotettavina.

Voimakas tuki pakollisille rokotuksille

Melkein yhdeksän kymmenestä (89 %) suomalaisesta kannattaa pakollisia rokotuksia jääden rokotemyönteisyydessä jälkeen ainoastaan Espanjasta (94 %) ja ollen reilusti tutkittujen maiden keskiarvon 82 % yläpuolella. Rokotteiden haittavaikutuksista oli huolissaan ainoastaan 7 % suomalaisista, kun taas vain 2 % ei uskonut rokotteiden toimivan lainkaan tai koki pakolliset rokotteet holhoavina.

Suomalaisten tiedoissa rokotteista on kuitenkin aukkoja. Enemmän kuin viidennes (22 %) suomalaista uskoo virheellisesti, että norovirukseen on olemassa rokote. Tämä on suurin luku kaikista tutkituista maista. Lisäksi yksi kymmenestä suomalaisesta uskoo, että AIDSia vastaan on olemassa rokote, tämä osuus on myös suurempi kuin missään muussa tutkitussa maassa. Suomalaiset vaikuttaisivat myös olevan vähemmän tunnollisia rokotteidensa suhteen; 23 % suomalaisista sanoo tarkistaneensa rokotuskorttinsa viimeisten kuukausien aikana, mikä on hiukan pienempi osuus kuin tutkittujen maiden keskiarvo 29 %.

Suomalaiset ovat avoimia keskustelemaan kuolemasta

Suomalaiset olivat tutkituista Euroopan maista todennäköisimmin keskustelleet läheistensä, kuten vanhemman, lapsen tai sisaruksen, kanssa kuolemasta. 55 % suomalaisista ilmoitti tehneensä niin Euroopan keskiarvon ollessa 44 %. Kun kysyttiin kuinka moni olisi halukas hyödyntämään avustettua itsemurhaa, 76 % suomalaisista vastasi myöntävästi. Tämä oli reilusti keskiarvon 68 % yläpuolella, ainoastaan Saksassa ja Itävallassa halukkuus avustettuun itsemurhaan oli suurempi.

Kun suomalaisille tarjottiin kyselyssä mahdollisuutta vaihtaa geenejään geenitestin paljastaman, viiden vuoden sisällä ilmenevän vakavan sairauden välttämiseksi, vain alle puolet (46 %) suostui kyselyn keskiarvon ollessa 51 %.

*****

Kantarin STADAn toimeksiannosta toteuttama verkkotutkimus. Aikataulu: Helmi - maaliskuu 2020. Otos: 12 eri maata, jokaisesta noin 2000 vastaajaa. Mukana tutkimuksessa olivat: Itävalta, Belgia, Saksa, Suomi, Ranska, Italia, Puola, Venäjä, Serbia, Espanja, Sveitsi ja Iso-Britannia.

Lisätietoa journalisteille:

STADA Arzneimittel AG / Media Relations / Stadastrasse 2-18 / 61118 Bad Vilbel – Germany

Phone: +49 (0) 6101 603-165 / Fax: +49 (0) 6101 603-215 / E-Mail: press@stada.de

Or visit us on the Internet at www.stada.com/press

Additional information for capital market participants:

STADA Arzneimittel AG / Investor & Creditor Relations / Stadastrasse 2-18 / 61118 Bad Vilbel – Germany / Phone: +49 (0) 6101 603-4689 / Fax: +49 (0) 6101 603-215 / E-mail: ir@stada.de

Or visit us on the Internet at www.stada.com/investor-relations