Suomesta löytyi uusi hyttyslaji, joka pystynee levittämään malariaa

Anopheles daciae on kuvattu omaksi lajikseen vasta vuonna 2004. Laji kuuluu Anopheles maculipennis -kompleksiin, josta on aikaisemmin löytynyt Suomessa kolme lajia. Lajit muistuttavat toisiaan ulkoisesti, mutta erot ovat havaittavissa DNA:n sekvensoinnilla.
Kompleksiin kuuluva Anopheles messeae on Euroopan keskeisin malariaa välittävä hyttyslaji. On oletettavaa, että tämä laji toimi malarian välittäjänä myös Suomessa, kunnes malaria katosi maasta 1950-luvulla.
Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavan Lorna Culverwellin mukaan eri patogeeneja, myös malariaa, välittävien hyttyslajien levinneisyydestä Euroopassa on tärkeää saada tietoa erityisesti ilmastonmuutoksen takia.
– Suomessa ei tällä hetkellä esiinny endeemistä malariaa, joten syytä paniikkiin ei ole. Koronapandemia on kuitenkin osoittanut, että meidän on oltava valmiita mihin tahansa hätätilanteeseen, Culverwell sanoo.
– Malarian, Usutu- ja Sindbis-virusten ja muiden hyttysten levittämien tautien ehkäisyn ja hallinnan näkökulmasta on tarpeen, että meillä on perustieto Suomessa esiintyvistä hyttyslajeista, niiden levinneisyysalueista sekä siitä, mitä taudinaiheuttajia kukin laji voi välittää. Tieto antaa puitteet mahdollisille toimenpiteille, hän jatkaa.
Kartoituksen hyttyset kerättiin eri puolilta Suomea vuosina 2013–2018. Useimmat keräsi Lorna Culverwell.
Potentiaalisia malariaa välittäviä hyttyslajeja Anopheles daciaeta tai Anopheles messeaeta havaittiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla.
Lisätietoja:
Lorna Culverwell, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto (haastattelut engl.)
Sähköposti: lorna.culverwell@helsinki.fi
Viite: Culverwell, C.L., Vapalahti, O.P. & Harbach, R.E. (2020) Anopheles daciae, a new country record for Finland. Medical and Veterinary Entomology, 34, 145–150. https://doi.org/10.1111/mve.12431
************************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi, 050 478 2906
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston mielenosoitustilanteesta lisätietoa kello 13 yliopiston päärakennuksessa28.9.2023 12:15:53 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston toimitilajohtaja Marita Rovamo ja vararehtori Kai Nordlund puhuvat opiskelijoille yliopiston päärakennuksen vestibyylissä kello 13, minkä jälkeen he ovat median käytettävissä.
Tekoälyä ja oppimisdataa hyödyntävät teknologiat haastavat perinteisen tavan ohjata oppimista28.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Opettajan on perinteisesti nähty ohjaavan oppijan oppimisprosessia ja siirtävän vähitellen vastuuta oppimisprosessin säätelystä oppijalle itselleen. Uudet, tekoälyä ja oppimisdataa hyödyntävät teknologiat haastavat tätä perinteistä asetelmaa.
Alkionkehityksen tärkeimmästä varhaisvaiheesta uutta tietoa28.9.2023 07:30:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden uusi löydös haastaa tähänastisen käsityksen varhaisalkion tärkeimmästä vaiheesta, gastrulaatiosta.
KUTSU: Seismic Risk -seminaari 10.10.2023 klo 9-1628.9.2023 07:00:00 EEST | Kutsu
Tervetuloa tapaamaan maanjäristyksen asiantuntijoita ja kuulemaan uutta tutkimustietoa kaupunkialueiden seismisistä riskeistä ja uusien energiamuotojen haasteista.
Saharan autiomaa oli muinoin vehreä, uusi tutkimus paljastaa miksi ja milloin27.9.2023 11:38:33 EEST | Tiedote
Pohjois-Afrikan kosteista kausista viimeisten 800 000 vuoden ajalta on saatu uutta tietoa. Muutokset johtuivat maapallon kiertoradan muutoksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme