
Moni lapsi ja nuori on ajautunut omaishoitajan asemaan

Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat ovat Suomessa näkymätön ryhmä. Vaikka avuntarve ei aina näy ulospäin, tämän päivän Suomessa lapsiomaisia on paljon. Tutkimuksen mukaan jopa joka neljännen lapsen vanhemmalla on ollut lapsen elinaikana mielenterveyden ongelmia. Pahimmillaan tilanne perheessä on voinut johtaa siihen, että lapsi ajautuu omaishoitajan rooliin. Omaishoitajan asemassa olevia lapsia ja nuoria arvioidaan olevan noin 20 000-40 000.
– Heidän tunnistamisensa on kansainvälisestikin mitattuna heikolla tasolla ja tukipalvelut riittämättömiä. Tähän on saatava muutos, vaatii FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.
Tutkimukset puhuvat karua kieltään. Mielenterveyden ongelmilla on taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle. Yli puolet masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse, useimmiten alle 25-vuotiaana. Monesti sairaus johtaa yksinäisyyteen, opintojen keskeyttämiseen, pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelma on myös yksi merkittävimmistä tekijöistä nuoren syrjäytymiselle. Vanhemman itsemurha kolminkertaistaa lapsen itsemurhariskin.
– Tutkimusten mukaan riittävän ajoissa annettu apu perheille suojaa lasta vanhemman psyykkisen sairauden tuomilta riskeiltä, muistuttaa Hytönen.
Kun tilanne kotona huolestuttaa, lapsi tai nuori voi muuttua näkymättömäksi huolehtijaksi, joka jättää omat tarpeensa syrjään. Perheen lapselle voi myös langeta mittavia vastuita oman vanhempansa tai sisarustensa hoivasta ja perheen arjen sujumisesta. Näin ei saa olla. Kenenkään alaikäisen ei tule kantaa aikuiselle kuuluvaa huolenpitovastuuta sairastuneesta vanhemmastaan ja perheen arjesta.
Suomen sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE) tuoreen Sosiaalibarometri 2020 mukaan koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vaikutukset iskivät kaikkein kovimmin jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin. Ammattilaisten huoli mielenterveyskuntoutujista ja lapsista, jotka eivät saa tukea vanhemmaltaan, kasvoi edellisvuoteen verrattuna.
– Koronan aiheuttama poikkeusaika kärjisti tilanteita monessa perheessä, jolloin mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä väsymys saattoivat korostua. Tilanteessa perheet jäivät ilman tukea, jota ei ole normaalioloissakaan riittävästi tarjolla.
Lapsiperheet eivät jaksa hakea apua muuttuneen arjen ja epätietoisuuden keskellä. Ongelmana on myös palveluiden pirstaleisuus. Tieto eri palveluista vaatii valveutuneisuutta ja varsinkaan lapset eivät aina tiedä, mistä apua voi saada.
– Lasten ja nuorten kohdalla varhaiskasvatus ja koulut ovat avainasemassa: kun kotien seinien sisälle on mahdotonta nähdä, on tärkeää, että henkilökunta osaa kysyä ja ohjata lapsen tai nuoren avun äärelle. Päiväkoteihin ja kouluihin tarvitaankin lisää varhaisen puuttumisen ja psykososiaalisen tuen resursseja.
Perheiden palvelut, matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut sekä psykososiaalisen tuen saatavuus on taattava, myös poikkeusaikana.
– Perhetyötä annetaan yleensä erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi, mutta nyt tehtävää tulee laajentaa niin, että se tunnistaisi omaistilanteessa olevat lapset ajoissa.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Pia Hytönen, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry,
p. 040 776 5911, pia.hytonen@finfami.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pia HytönenToiminnanjohtaja
Puh:0407765911pia.hytonen@finfami.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on mielenterveysomaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio. Teemme työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Järjestöön kuuluu keskusliiton lisäksi 18 alueellista jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Jäsenyhdistykset tarjoavat tietoa, tukea ja neuvontaa mielenterveyskuntoutujien omaisille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta FinFami - Mielenterveysomaisten keskusliitto
Mielenterveysomaisten oikeudellista asemaa on vahvistettava14.5.2023 15:25:08 EEST | Tiedote
Suomessa on lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista, joiden hyvinvointiin läheisen psyykkinen sairastuminen vaikuttaa. Suuresta määrästä huolimatta he ovat näkymätön ryhmä, jonka hoivavastuuta ei usein tunnisteta ja lainsäädännöllistä asemaa tunnusteta.
Psykiatristen sairaalapaikkojen alasajo koettelee omaisten jaksamista27.4.2023 07:30:00 EEST | Tiedote
Kun sairaalahoitoa tarvitseva potilas ei saa tarvitsemaansa apua, ympärivuorokautinen hoito- ja valvontavastuu kaatuu sairastuneen läheisille.
Vastuunkanto psyykkisesti sairastuneesta vanhemmasta voi johtaa itsetuhoisuuteen17.4.2023 14:23:58 EEST | Tiedote
Monen lapsen ja nuoren kotioloja varjostaa vanhemman vakava mielenterveyden oireilu. Tieto eri palveluista vaatii valveutuneisuutta, ja varsinkaan lapset eivät aina tiedä, mistä apua voi saada.
Tiina Puranen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtajaksi28.2.2023 15:14:14 EET | Tiedote
Tiina Puranen aloittaa 1.3.2023 FinFamin toiminnanjohtajana. Tehtävässään hän vastaa keskusliiton operatiivisesta johtamisesta sekä järjestön edunvalvonta- ja verkostoyhteistyöstä.
Vastuu psyykkisesti sairastuneesta on nyt väärillä harteilla20.1.2023 07:55:00 EET | Tiedote
Suomessa on arviolta lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista. Heillä on usein kohtuuton hoitovastuu psyykkisesti sairastuneesta läheisestään. Omaisten jaksamista tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita on vahvistettava ja perheet tulee nähdä mielenterveystyön perusyksikkönä.