Rahastoihin uusia merkintöjä yli puoli miljardia euroa – rahastoraportti sisältää nykyisin vastuullisuustietoa kuvaavan ESG-luokituksen
Osakerahastoihin eniten uusia sijoituksia
Kesäkuussa osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 229 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 111 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 91 miljoonaa euroa uusia sijoituksia. Yhdistelmärahastoihin kertyi puolestaan 149 miljoonaa euroa uusia varoja. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa pääomia.
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
Osakerahastot |
229 |
-658 |
41 230 |
Yhdistelmärahastot |
149 |
349 |
24 835 |
Pitkän koron rahastot |
111 |
-524 |
30 865 |
Lyhyen koron rahastot |
91 |
-1 470 |
13 428 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
-44 |
196 |
6 854 |
YHTEENSÄ |
536 |
-2 107 |
117 212 |
Keskeiset osakeindeksit jatkoivat kesäkuun alussa toipumistaan ja nousivat vuoden 2019 lopun tasolle. Yhdysvaltojen keskuspankin näkemykset talouden epävarmasta elpymisestä kuitenkin käänsivät osakemarkkinat laskuun Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Reaalitalouden heikko tila ja siitä johtuva epävarmuus heijastuivat osakemarkkinoille. Keskuspankkien massiivinen elvytys antoi kuitenkin osaltaan tukensa osakemarkkinoille, joten kurssilasku lopulta tasaantui.
Sijoittajat haluavat vastuullisuustietoa
Finanssiala ry kysyi kesäkuun alussa, kiinnostaako sijoittajia seurata tuoton lisäksi sijoitusten vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Lähes 40 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut vaikutuksista. Erityisen kiinnostuneita olivat nuoret: 18–29-vuotiaista näin vastasi jopa 53 prosenttia.
Vastuullisuustiedolle on siis kysyntää, ja rahastoraportti on toukokuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa
”Rahastoraportilla olevat ESG-arvosanat ovat Eurooppaan sijoittavissa rahastoissa parempia kuin sen ulkopuolisiin maihin sijoittavissa rahastoissa. Kesäkuussa osakerahastojen suurimmat nettomerkinnät tehtiin Eurooppaan ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, mikä osaltaan tuki pääomien siirtymistä parempien arvosanojen rahastoihin”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
ESG-arvosanojen asteikko on 0 – 10. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta, joten eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Talous kääntyy hitaasti parempaan
Kesäkuussa saadut talousluvut olivat edelleen heikkoja, vaikka suunta on jo parempaan päin. Euroopassa talouskasvua ennakoivat ostopäällikköindeksit toipuivat toukokuun romahduksesta, mutta ovat edelleen matalalla tasolla. Yhdysvalloissa yksityisen kulutuksen kasvu on ollut ennakoitua parempaa, ja työttömyyskorvausta hakeneiden määrä on laskenut maaliskuun lopun huipputasosta.
Yhdysvaltojen keskuspankin näkemykset vaikuttivat myös valtioiden joukkovelkakirjalainojen korkoihin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korko nousi merkittävästi kesäkuun alussa, mutta laski lopulta kuun alkua alemmalle tasolle. Yleisesti joukkovelkakirjalainat tuottivat kesäkuussa kohtuullisen hyvin, kun pitkät korot laskivat ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.
”Historiassa saadut tuotot eivät ole tae tulevaisuuden tuotoista. Sijoittaja joutuu nyt markkinoilla tasapainoilemaan yritysten toisen neljänneksen tulosennusteiden, koronapandemian toisen aallon ajankohdan, maailmantalouden taantuman ja keskuspankkielvytysten vaikutusten välillä. Omasta sijoitussuunnitelmasta on nyt hyvä pitää kiinni ja miettiä sen aikahorisonttia. Pitkäjänteinen kuukausittainen rahastosäästäjä nukkuu edelleen yönsä hyvin.” Somerla summaa.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjoismaihin ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 265 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin Suomeen, kehittyville markkinoille ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista rahastoista, yhteensä 116 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,45). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
Tuotto |
Suomi |
-53 |
-241 |
4 933 |
4 % |
Pohjoismaat |
198 |
57 |
5 056 |
5 % |
Eurooppa |
67 |
-276 |
5 520 |
-5 % |
Pohjois-Amerikka |
43 |
-3 |
5 159 |
5 % |
Japani |
-7 |
-110 |
563 |
9 % |
Tyynenmeren alue |
-28 |
-38 |
597 |
6 % |
Kehittyvät markkinat |
-35 |
-151 |
4 735 |
-8 % |
Maailma |
45 |
134 |
13 228 |
4 % |
Toimialarahastot |
0 |
-31 |
1 440 |
2 % |
YHTEENSÄ |
229 |
-658 |
41 230 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja sijoitettiin globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin ja euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 219 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 154 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2020 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
59 |
2 |
5 725 |
1,8 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-93 |
-624 |
9 432 |
-0,8 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
50 |
171 |
3 463 |
-4,0 % |
Valtioriski maailma |
-1 |
-10 |
120 |
4,6 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
160 |
-26 |
6 868 |
2,0 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-4 |
115 |
1 609 |
0,4 % |
Kehittyvät markkinat |
-61 |
-152 |
3 648 |
-0,7 % |
YHTEENSÄ |
111 |
-524 |
30 865 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. ESG-arvosanojen asteikko on
0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme