Henkilöstöpulaan on ratkaisuja - Varhaiskasvatuksen opettajaksi on voitava kouluttautua myös ammattikorkeakoulussa

Varhaiskasvatuslaissa säädetty vuonna 2030 voimaan tuleva uusi henkilöstörakenne ja henkilöstön kelpoisuusvaatimusten tiukennukset vaarantavat varhaiskasvatuksen koulutetun henkilökunnan saatavuuden.

- Pelkästään koulutuksen aloituspaikkoja lisäämällä ei turvata henkilöstön saatavuutta. Alalla on jo nyt valtakunnallinen henkilöstöpula, väkeä eläköityy ja vaihtaa alaa. Monipuolisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on huolehdittava, että varhaiskasvatusalalle työllistyy erilaisia opintopolkuja pitkin, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine summaa tilannetta.

Varhaiskasvatuslain avaaminen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun yhteydessä on hyvä tilaisuus varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuusehtojen monipuolistamiseen. Varhaiskasvatuksen opettajaksi on voitava kouluttautua paitsi yliopiston, myös ammattikorkeakoulun kautta.

Opettajatarpeeseen vastaamiseksi tulee luoda joustavat ja realistisesti toteuttamiskelpoiset koulutuspolut varhaiskasvatuksen lastenhoitajasta tai lastenohjaajasta varhaiskasvatuksen sosionomiksi tai -opettajaksi. Myös avointa väylää tälle henkilöstöryhmälle tulee kehittää edelleen.

- Nyt olisi hyvä tilaisuus selvittää yhdessä korkeakoulujen ja työmarkkina-osapuolten kanssa keinoja varhaiskasvatushenkilöstön kelpoisuuksien monipuolistamiseksi, Päivi Niemi-Laine esittää.

JHL ehdottaa ratkaisuksi uutta koulutusmallia, jossa suorittamalla kasvatustieteen pedagogiset opinnot varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja lastenohjaaja voisivat saada varhaiskasvatuksen opettajan (AMK) pätevyyden.

Koulutuksen rakenne olisi samantyyppinen kuin ammatillisten opettajien koulutus, jossa hyödynnetään ammatillista 2. asteen tutkintoa ja pitkää työkokemusta. Näin olisi kolme eritasoista varhaiskasvatuksen opettajan pätevöittävää tutkintoa:vaka-opettaja (hum. kand.), vaka-opettaja (AMK) ja vaka-opettaja (sosionomi).

Sanna Marinin hallitus esittää Oikeus oppia -ohjelmassaan koulutusasteen nostamisen ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämisen keinona korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä sekä vaihtoehtoisten valintaväylien kehittämistä tutkintokoulutukseen.

- Kolmen eri pätevyystason malli olisi konkreettinen toimenpide hallituksen tavoitteiden saavuttamiseksi, Niemi-Laine sanoo.

JHL kannattaa myös Kuntaliiton esitystä, jonka mukaan varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus tulisi edelleen mahdollistaa henkilölle, joka on hyväksytty opiskelemaan sosionomin (AMK) tutkintoa ennen 1.9.2025 ja joka suorittaa tutkintonsa varhaiskasvatuslain edellyttämällä sisällöllä 1.7.2029 mennessä.

JHL:n opetus- ja kulttuuriministeriölle antama lausunto kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta sekä varhaiskasvatuslain muuttamisesta kokonaisuudessaan liitteenä.

Lisätietoja

- puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, p. 040 702 4772

- koulutuspoliittinen asiantuntija Hanna Takolander, p. 044 0750 850