Helsingissä asuntosijoittajalla paras tuottoennuste Raidejokerin varressa

PTT:n laatimassa asuntosijoittamisen alueellisessa tuottoennusteessa arvioidaan Helsingin yksiöiden keskimääräisen vuokratuoton ennen veroja olevan 3,2 prosenttia vuosina 2020–2023. Arvio on käytännössä pysytellyt samana kuin viime vuoden ennusteessa. Yksiöiden arvon ennakoidaan nousevan vastaavalla ajanjaksolla 3,4 prosentilla. Sekä vuokratuoton että arvonnousun huomioivaksi asuntosijoittajan keskimääräiseksi kokonaistuotoksi ennustetaan 6,6 prosenttia. Ennuste on laskenut viime vuodesta, mutta on selkeästi tutkimuksen kaupunkien keskiarvon yläpuolella. Myös kaksioissa ja suuremmissa asunnoissa ennustettu kokonaistuotto laskee vuodentakaisesta ennusteesta, mutta pysyttelee edelleen tarkasteltujen kaupunkien kärjessä.

”Helsingissä ennustettu keskimääräinen vuokratuotto on kaikenkokoisissa asunnoissa vertailun kaupunkien alhaisin. Ennustetun arvonnousun osalta Helsinki on puolestaan kärkisijalla. Pääkaupungissa arvonnousu onkin keskeisessä roolissa asuntosijoittajan kokonaistuoton kannalta. Helsingissä riskit asuntojen arvonlaskusta tai vaikeuksista löytää vuokralainen ovat pienet”, toteaa Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.

Löytyvätkö tuottavimmat asuntosijoitukset Raidejokerin varrelta?

Tuottoennusteessa on arvioitu myös asuntosijoittamisen keskimääräisten tuottojen kehitystä yksiöissä Helsingin sisällä hyödyntämällä Tilastokeskuksen käyttämää kalleusalueluokittelua, jossa kaupunki jaetaan neliöhintojen perusteella neljään kalleusalueeseen. Helsingissä ennustettu vuokratuotto on matalin ydinkeskustassa (Helsinki 1) ja korkein Itä- ja Pohjois-Helsingistä muodostuvalla nelosalueella. Arvonnousu on nelosalueella heikointa ja suurinta ydinkeskustaa ympäröivällä kakkosalueella. Kokonaistuottoarviossa kärkeen kirii kuitenkin Helsingin kolmosalue (7,1 %), jossa sekä arvonnousun että vuokratuoton arvioidaan olevan korkeita. Tuleva Raidejokeri tulee parantamaan yhteyksiä monissa Helsingin kolmosalueeseen lukeutuvissa kaupunginosissa, kuten esimerkiksi Pohjois-Haagassa, Oulunkylän ympäristössä ja Viikissä.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä vuokranantajat.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Kuva: Helsingin kaupunki ja Tilastokeskus

”Helsingin kasvu jatkuu nopeana. Kaupungin haasteena on ollut kovaan asuntojen kysyntään vastaaminen. Tulevina vuosina asuntomarkkinaan tulevat erityisesti vaikuttamaan uudet pikaraitiotieyhteydet. Vuonna 2024 valmistuva Raidejokeri parantaa poikittaisia liikkumisyhteyksiä erityisesti Haagasta, Maunulasta, Oulunkylästä ja Pihlajistosta sekä Viikin että Otaniemen kampusalueille. Yhteyksien parantuminen nostaa alueilla pienten asuntojen kysyntää. Toivottavasti niitä myös sallitaan rakentaa kysyntää vastaavasti asemien ympäristöön”, Rokkanen arvio.

**********

PTT:n laatimassa asuntosijoittamisen alueellisessa tuottoennusteessa arvioidaan koronakriisin vauhdittavan asuntosijoittamisen alueellisten erojen kasvua. Ennusteessa arvioidaan vuokrien jatkavan maltillista kasvua. Koronakriisin oletetaan iskevän asuntojen hintakehitykseen loven, josta toivutaan nopeimmin kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella hintojen on arvioitu laskevan tänä vuonna puolella prosentilla ja muualla Suomessa kolmella prosentilla.

”Vuokrat nousevat tasaisesti, mutta asuntojen hintakehitys heikkenee. Tämän yhtälön seurauksena ennustettu keskimääräinen vuokratuotto nousee kaikissa kaupungeissa edellisen vuoden tutkimukseen verrattuna. Kääntöpuolena asuntojen heikko arvokehitys syö asuntosijoittamisen kokonaistuottoa, jossa huomioidaan vuokratuoton lisäksi asunnon arvon kehitys. Hintakehityksen voimakkaan eriytymisen vuoksi vuokranantajan on pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa varauduttava asunnon arvon laskuun ja pidempiin markkinointiaikoihin vuokrauksessa. Suurissa kaupungeissa ennustettu vuokratuotto on maltillisempaa, mutta arvonkehityksen ja vuokralaisen löytämisen osalta vuokraus on stressittömämpää”, sanoo Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kasvoivat nopeasti 2010-luvun alussa, mutta kasvuvauhti on tasoittunut vuosikymmenen lopussa. Viime vuonna vuokrat nousivat tarkastelukaupungeissa keskimäärin noin 1,2 prosenttia. Asuntojen tarjonta on reagoinut kasvaneeseen kysyntään, mikä on pitänyt vuokrien kasvuvauhdin viime vuosina kaupungeissa maltillisena. Koronalla ei arvioida olevan suurta vaikutusta vuokrakehitykseen, ja vuokrien ennustetaan kasvavan tulevina vuosina maltillisesti noin 1,3 prosentin vuosivauhdilla. Erot vuokrakehityksessä kaupunkien välillä ovat huomattavasti asuntojen hintakehitystä pienemmät.

”Kaupungistumisen jatkuminen ylläpitää vuokra-asuntojen kysynnän kasvua. Vuokralla asumisen joustavuus voi myös epävarmassa taloudellisessa tilanteessa nostaa suosiotaan. Asuntosijoittaminen onkin tyypillisesti vähemmän suhdanneherkkä sijoitusmuoto ja hyvä vaihtoehto tasaista tuottoa hakevalle sijoittajalle. Kuitenkin asunnon sijainnin merkitys korostuu entisestään hinta- ja vuokraerojen kasvaessa eri kaupunkien ja kaupunginosien välillä”, Rokkanen kertoo.

Ennusteen ja rankinglistan osalta Rokkanen nostaa esiin myös koronakriisin tuoman epävarmuuden: ”Koronakriisin kaikkia vaikutuksia on vaikea arvioida. Ennusteessa oletetaan koronakriisin vauhdittavan asuntomarkkinoiden hintojen eriytymistä, mutta vuokrien osalta uskotaan kriisiä edeltävän kehityksen jatkuvan. Ennuste kuvaa siis tilannetta, jossa kaupungin vuokramarkkinat toipuvat koronasta nopeasti.”