DNA selvitti, milloin ja miksi lapselle hankitaan puhelin ja mihin lapsi sitä käyttää
4.8.2020 11:15:30 EEST | DNA Oyj | Tiedote
DNA:n vuosittain teettämä koululaistutkimus selvittää koululaisten puhelimen hankintaan, käyttötarkoituksiin ja puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Pääkohderyhmänä ovat tänä vuonna 5–12 vuotta täyttävien lasten vanhemmat, mutta kyselyssä on huomioitu myös 13–16-vuotiaat. Kyselyyn osallistui tänä vuonna yli tuhat lasten vanhempaa, joiden lisäksi kyselyyn saatiin vastauksia myös yli 400:lta 5–16-vuotiaalta lapselta.
Puhelin hankitaan lapselle yhteydenpitoa varten
”Ensimmäinen puhelin hankitaan lapselle usein perheen välisen yhteydenpidon helpottamiseksi, ja koulun alkaessa puhelin tuokin turvaa sekä lapselle että vanhemmille”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.
Puhelin hankintaan selvästi yleisimmin vanhempien aloitteesta, joille hinta nousee selkeimmäksi valintakriteeriksi. Yläkouluikäisten puhelimen hankinnassa yhtä tärkeää on, että malli on riittävän uusi, jotta kaikki tarvittavat sovellukset toimivat. Nuorempien lasten kohdalla valinnassa korostuu muun muassa useammin mallin helppokäyttöisyys.
Lapsen ensimmäinen puhelin on vuosi vuodelta useammin älypuhelin. Alakouluikäisillä ensimmäinen oma puhelin on lähes joka toisella (45 %) käytetty älypuhelin, mutta uusi älypuhelin on myös hyvin yleinen (36 %). Kahdeksan vuoden ikä toimii ensimmäisen puhelimen omistamisessa vedenjakajana – 7-vuotiasta lapsista vain 45 prosentilla on puhelin, kun taas 8-vuotiaista puhelin on jo 88 prosentilla.
Mihin lapsi käyttää puhelintaan?
Alakoululaiset käyttävät vanhempiensa mukaan puhelintaan etenkin pelaamiseen (90 %), YouTube-videoiden katselemiseen (86 %) sekä yhteydenpitoon perheenjäseniin (86 %) ja kavereihinsa (74 %). Yläkouluikäisten lasten vanhemmat kertovat lapsistaan muuten samoin, mutta pelaamisella on suhteellisesti pienempi rooli puhelimen käytössä. Sen sijaan yhteydenpito kavereihin korostuu (97 %) ja esimerkiksi musiikin kuuntelu puhelimelta nousee yleiseksi tekemiseksi (90 %).
Kaiken ikäisten lasten ylivoimaisesti käytetyimmät sovellukset ovat WhatsApp ja YouTube, ja yläkouluikäiset lapset kertovat käyttävänsä ahkerasti myös Instagramia (80 %) sekä Snapchatia (75 %). Alakouluikäiset kertovat pelaamisen olevan paras juttu puhelimella, ja suosikkipeleiksi osoittautuivat Brawl Stars ja Minecraft. Yläkouluikäiset arvostavat puhelimessa hyvää kameraa, netissä surffailua ja nettivideoiden katselua.
Perinteiset puhelinsoitot korostuvat vain perheen välisessä yhteydenpidossa, kun taas kavereiden kanssa soitellaan Whatsappin tai vastaavien sovellusten kautta ja lähetellään tekstiä sisältäviä viestejä. Tavallisten tekstiviestien lähettely kavereiden kesken on kuitenkin vähäisempää.
Sopivan ja todellisen puhelinajan välillä melkoinen ero
Lapsen puhelimella viettämä aika kasvaa iän myötä. Noin puolet yläkouluikäisten lasten vanhemmista toivoisivat lapsen päivittäisen puhelinajan olevan 1-2 tuntia. Tämä ylittyy suurimmalla osalla vastanneista (85 %) ja 42 prosenttia vanhemmista kertoo yläkouluikäisten lastensa käyttävän puhelinta jopa yli 4 tuntia päivässä. Vastaavasti 5–12-vuotiaista vain 12 prosenttia käyttää puhelinta yli neljä tuntia päivässä ja noin joka toisella on vanhempien vastausten mukaan myös täysin puhelimettomia päiviä.
Pelisäännöistä sovitaan puhumalla
Vanhemmat kertovat ratkovansa mahdollisia ongelmia ensisijaisesti keskustelemalla lapsen kanssa. Puhelimen käytön rajoitus on etenkin monella nuoremman lapsen vanhemman työkalupakissa. Yläkouluikäisten kanssa pelisäännöistä keskusteltaessa yleisintä on muistuttaa, että pitää olla tavoitettavissa, kun taas alakouluikäisiä lapsia muistutetaan siitä, että omasta puhelimesta täytyy pitää hyvä huoli.
”Pelisäännöistä puhuminen on tärkeää. Lisäksi on olemassa sovelluksia, joilla voi rajoittaa puhelimen käyttöä. DNA tarjoaa liittymiinsä DNA Turvaa, jolla pystytään seuraamaan lapsen tekemisiä puhelimella, asettamaan sovelluksiin aikarajoituksia ja estoja sekä hyödyntämään etsintätoimintoa, jonka avulla vanhemmat voivat paikantaa lapsensa kartalta”, Aavikko kertoo.
”Lisäksi sovelluskauppoihin, joista kaikki puhelimen sovellukset ladataan, on mahdollista asettaa rajoituksia. Vanhemmat voivat luoda sovelluskauppaan erillisen salasanan, joka mahdollistaa sovellusten lataamisen”, Aavikko jatkaa.
Lapset kertoivat myös itse puhelimen käytöstä aiheutuneista harmeista ja ongelmista, esimerkiksi näin:
”Puhelin on pudonnut, kastunut ja hävinnyt”
”Iskä on sanonut, että pelaan liikaa”
”Olen tullut riippuvaiseksi”
”Olen unohtanut läksyjä”
Puhelimen käyttöön suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti
Vanhemmat ovat vahvasti sitä mieltä, että älypuhelimen käytöstä on hyötyä lapsille. Moni vanhempi on ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että älypuhelimen käyttö kehittää lapsen digitaalisia taitoja sekä edistää lapsen, oppimista, luovuutta ja kykyä hakea tietoa. Lisäksi suurin osa on sitä mieltä, että puhelin opettaa vastuunkantoa ja toimii hyvänä keinona molemmin puolisen luottamuksen rakentamisessa.
Muita poimintoja
- Lasten neljä käytetyintä sovellusta:
5-12-vuotiaat: Whatsapp, YouTube, TikTok ja Lasten Areena
13-16-vuotiaat: Whatsapp, YouTube, Instagram ja Snapchat - Vanhemmat seuraavat tarkkaan 5–12-vuotiaiden lastensa puhelimen käyttöä, mutta yläkouluikäiset saavat toimia vapaammin
- Vanhemmat kunnioittavat 13–16-vuotiaiden lastensa yksityisyyttä somessa, mutta nuorempia pyritään vielä valvomaan
- Yläkouluikäisten lasten vanhemmat tunnistavat, että lapsi osaa käyttää heitä paremmin sosiaalisen median sovelluksia. Ainoana poikkeuksena on Facebook, jonka vanhemmat taitavat mielestään paremmin.
- Melkein kaikilla lapsilla on puhelimen lisäksi käytössä myös muita älylaitteita
- Avoimissa vastauksissa vanhemmat kertoivat kaipaavansa neuvoja sovellusten rajoittamiseen ja ikärajojen noudattamiseen. Lue DNA:n artikkeli, jossa käsitellään some-sovellusten ikärajasuosituksia
LIITE: Tutkimusraportti median käyttöön (pdf)
Lisätietoja medialle:
Toimitusjohtaja Sami Aavikko, DNA Kauppa Oy, puh. 044 044 3069, sami.aavikko@dna.fi
Senior Insight Manager Nina Frosterus, Kantar, puh. 040 524 5766, nina.frosterus@kantar.com
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2019 liikevaihtomme oli 942 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
DNA Oyj:n huhti–kesäkuun 2026 liiketoimintakatsaus: Tasainen kehitys jatkui kireässä markkinatilanteessa16.7.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Kireään kilpailutilanteeseen nähden kuluvan vuoden toinen neljännes oli DNA:lle taloudellisesti varsin hyvä. Huhti–kesäkuussa liikevaihto pysyi liki samalla tasolla vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Käyttökate kasvoi, erityisesti kun vertailussa huomioidaan DNA:n IoT-liiketoiminnan siirto toiseen Telenorin konserniyhtiöön kuluvan vuoden alussa. Kiinteiden laajakaistaliittymien ja matkaviestinverkon liittymien määrät kasvoivat, mutta niiden keskilaskutus hieman laski.
DNA Plc’s Business Review for April–June 2026: Steady development continued in a highly competitive market environment16.7.2026 08:30:00 EEST | Press release
Considering the intense competitive landscape, the second quarter of the current year was financially quite strong for DNA. During April–June, revenue remained nearly at the same level as in the corresponding period last year. EBITDA increased, particularly when taking into account the transfer of DNA’s IoT business to another Telenor Group company at the beginning of the year. The number of fixed broadband and mobile network subscriptions increased, while their average revenue per user declined slightly.
Etätyöt ja suoratoisto seuraavat myös mökille – näin korjaat takkuilevan mökkinetin14.7.2026 14:28:47 EEST | Tiedote
Mökkikausi on monelle myös etätyö-, suoratoisto- ja yhteydenpitokautta, jolloin toimivan nettiyhteyden merkitys korostuu. DNA:n tuoreen Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan 21 % suomalaisista on kohdannut haasteita nettiyhteytensä kanssa. Vaikka ongelmia esiintyy yleisimmin kodin internetyhteyksissä, myös mökeillä yhteyden hitaus tai toimimattomuus aiheuttaa päänvaivaa osalle käyttäjistä. Moni ongelmista ratkeaa kuitenkin jo yksinkertaisilla toimenpiteillä, joista helpoin on modeemin uudelleenkäynnistys.
Remote work and streaming follow people also to the summer cottage – here’s how to fix a slow cottage internet connection14.7.2026 14:28:47 EEST | Press release
For many, the summer cottage season is also a season of remote work, streaming and staying connected with loved ones, which makes the importance of a functioning internet connection all the more pronounced. According to DNA’s latest Digital Life survey, 21% of Finns have encountered challenges with their internet connection. Although problems occur most commonly with home internet connections, slow or non-functioning connections at summer cottages also cause headaches for some users. However, many of these problems can be solved with simple measures, the easiest of which is restarting the modem.
DNA purkaa käytöstä poistuneita puhelinpylväitä ja -johtoja Päijät-Hämeessä3.7.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
DNA poistaa Päijät-Hämeessä vanhan kupariverkon käytöstä poistuneita puhelinpylväitä ja ilmajohtoja vuosien 2026–2027 aikana. Osa puhelinpylväistä ja -linjoista sijaitsee yksityisillä mailla ja pihoilla. Päijät-Hämeessä purkutyöt ovat parhaillaan käynnissä muun muassa Hartolan, Sysmän, Asikkalan ja Nastolan alueilla. Vuonna 2027 purkutyöt jatkuvat Lahdessa, Orimattilassa ja Kärkölässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme