Muinais-DNA paljastaa, että syfilistä on voinut olla Euroopassa jo ennen Kolumbusta

Kansainvälisessä tutkimuksessa löydettiin 1400-1700-luvulla eläneiden ihmisten luunäytteistä syfilisbakteeria ja kahta muuta syfiliksen sukulaisbakteeria. Kyseessä on ensimmäinen muinais-DNA-tutkimus, jossa eurooppalaisista historiallisen ajan vainajista on onnistuttu eristämään syfilisbakteerin DNA:ta.
– DNA-tutkimus osoittaa, että useampi kupan muoto olikin jo Kolumbuksen aikoihin levinnyt laajalle aina pohjoisimpaan Eurooppaan saakka, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Kerttu Majander kertoo.
Aivan täyttä varmuutta ajoituksesta nämä tutkimukset eivät kuitenkaan anna, sillä ikähaitarit radiohiiliajoituksessa ovat sen verran suuria.
Ennestään tuntematon syfiliksen sukulaisbakteeri
Tutkijat saivat 1400-1700-luvulla haudattujen neljän ihmisen luunäytteet vanhoista hautapaikoista, joissa on tehty arkeologisia tutkimuksia. Syfiliksen eli Treponema pallidum pallidum -bakteerin aiheuttama infektio todennettiin Virossa Tartossa haudatun ihmisen luista, sekä Porvoon tuomiokirkon hautausmaan kaivauksissa löytyneistä vastasyntyneen tai keskenmenossa menehtyneen lapsen luista. Lapsen luissa syfilisbakteerin DNA:ta on havaittavissa huomattavia määriä.
Turun Pyhän Hengen kappeliin haudatun henkilön jäänteistä tutkijat puolestaan löysivät syfilisbakteerin sukulaisen eli Treponema pallidum pertenue -bakteerin DNA:ta. Kyseinen bakteeri aiheuttaa frambesiaa eli vaapukkasyylätautia, jota on nykyisin enimmäkseen trooppisten ilmastojen alueilla. Hollannista Kampenin kaivauksista löydetystä sääriluusta eristettiin DNA:ta, joka kuuluu toistaiseksi tuntemattomalle ja ilmeisesti myöhemmin hävinneelle syfiliksen lähisukulaiselle. Luussa oli taudin aiheuttamia syöpymiä.
Eri alalajit ovat erkaantuneet vähintään 2500 vuotta sitten
Syfilistä on voinut olla sekä Euroopassa että Amerikan mantereella jo ihmisen varhaishistoriassa. Tutkimuksessa tehdyt laskennalliset ajoitukset Treponema pallidum -bakteerin evoluutiosta viittaavat siihen, että eri alalajit ovat erkaantuneet vähintään noin 2500 vuotta sitten. Näiden esimuoto on taas saattanut kehittyä jo reilusti aiemmin ja kulkeutua Amerikan mantereelle jo yli 10 000 vuotta sitten Amerikan ensimmäisten asuttajien mukana.
– Eurooppaan on siten 1400-luvun lopussa voinut ilmaantua uudelleen Amerikan kautta kiertäneitä bakteerilinjoja, mutta myöskään Euroopan sisällä itsenäisesti kehittyneitä muotoja ei voida sulkea pois, Majander arvioi.
Muita aiemmin muinais-DNA:n avulla tutkittuja tauteja ovat esimerkiksi rutto, lepra eli spitaali (nykyisin Hansenin tauti) ja tuberkuloosi.
Tutkimuksesta on hyötyä myös meille nykyihmisille.
– Muinaisten taudinaiheuttajien tutkimuksen avulla voidaan paremmin ennakoida millaisia mutaatioita taudinaiheuttajat voivat kehittää ja mitkä olosuhteet ihmisten elinoloissa johtavat epidemioihin”, sanoo SUGRIGE-hankkeen johtaja prof. Päivi Onkamo Turun yliopistosta.
Tutkimus on toteutettu Helsingin ja Turun yliopistojen Suomalais-ugrilainen muinaisgenomi- (SUGRIGE) -hankkeessa. Tutkimuksessa on tehty yhteistyötä saksalaisen Max Planck -instituutin ja sveitsiläisen Zürichin yliopiston kanssa ja sitä ovat rahoittaneet mm. Jane ja Aatos Erkon säätiö, Koneen säätiö sekä Emil Aaltosen säätiö.
Julkaisu
Kerttu Majander, Saskia Pfrengle, Judith Neukamm, Arthur Kocher, Louis du Plessis, Marta Pla-Díaz, Natasha Arora, Gülfirde Akgül, Kati Salo, Rachel Schats, Sarah Inskip, Markku Oinonen, Heiki Valk, Martin Malve, Aivar Kriiska, Päivi Onkamo, Fernando González-Candelas, Denise Kühnert, Johannes Krause, Verena J. Schuenemann. Ancient bacterial genomes reveal a high diversity of Treponema pallidum strains in early modern Europe Current Biology (2020), https://doi.org/10.1016/j.cub.2020.07.058
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Kerttu Majander, Zürichin yliopisto puh. +41 76248331, kerttu.majander@iem.uzh.ch
SUGRIGE-hankkeen johtaja, professori Päivi Onkamo, Turun yliopisto, puh. +358 50 464 3379, paivi.onkamo(at)utu.fi.
Kuvat


Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme