UM: Ensi vuoden budjetti vahvistaa Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta ja tukee koronapandemian jälkihoitoa

Talousarvioesityksessä painottuvat Suomen edustustoverkon toimintaedellytysten parantaminen, osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan, konfliktinestoon ja rauhanvälitykseen, kehitysrahoituksen tason varmistaminen sekä koronapandemian jälkihoito. Koronapandemian hallinta tulee entisestään lisäämään tarvetta kansainväliselle yhteistyölle. Tämä vaatii lisätoimia myös Suomelta. Ulkoministeriö ajaa Suomen ja suomalaisten etuja ja vaikuttavuutta tässä yhteistyössä.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot

Toimintamenoihin ehdotetaan 239 milj. euroa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa on keskeistä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta.

Ulkoministeriö jatkaa osaltaan Team Finland -vienninedistämisverkoston kehittämistä suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja työllisyyden tukemiseksi mm. vahvistamalla Team Finland -toimijoiden yhteistyötä ja Talent Boost -ohjelmatyötä Suomen edustustoissa. Lisäksi ulkoministeriö etsii koronapandemiankin johdosta uusia ratkaisuja viennin ja kaupan edistämiseen.

Edustustoverkon toiminnan vahvistamista on tarkoitus jatkaa, ja ehdotukseen sisältyy yhden uuden suurlähetystön avaaminen v. 2021.

Kriisinhallinta

Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste.

Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä ja -rakentamista. Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Rauhanvälitykseen ehdotetaan määrärahaa 1,0 milj. euroa.

Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomen kansainvälisten kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa, Irakissa, Afganistanissa ja Georgiassa, mutta Suomi osallistuu operaatioihin myös Kosovossa, Afrikassa ja Välimerellä. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään ulkoministeriön määrärahoihin 53,1 miljoonaa euroa, joka vastaa vuoden 2020 varsinaisen ta-lousarvion määrärahoja. Siviilihenkilöstön osallistumisen lisäämistä kriisinhallintaan jatketaan. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 17,6 milj. euroa, joka on 1,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2021 olevan enimmillään 500 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaa arvioidaan palkattavan vuonna 2021 noin 130 asiantuntijaa.

Kehitysyhteistyö

Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Turvalliset elinolot, ihmisoikeudet ja ihmisten mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa, riittävä toimeentulo ja hyvä elinympäristö vahvistavat myös kansainvälistä turvallisuutta, taloutta ja ympäristöä. Kehityspolitiikan perustana on kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, joka antaa puitteet kaikkien maiden toiminnalle kestävän kehityksenaikaansaamiseksi. Suomi tukee kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistää globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia.

Koronapandemian vaikutuksesta äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat maailmassa kääntymässä kasvuun, ja monet kehitystulokset ovat vaarassa. Akuutin kriisin hoidon lisäksi toipumisvaihe edellyttää merkittävää kansainvälistä tukea ja Suomi osallistuu tähän yhteistyöhön kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keinoin. Pandemian vaikutukset otetaan suunnittelussa huomioon kaikissa yhteistyömuodoissa vuoden 2021 määrärahojen ja monivuotisten sitoumusten osalta. Käynnissä olevaan yhteistyöhön tehdään tarpeelliseksi harkittuja uudelleenkohdennuksia niin, että ne tukevat yhteiskuntien kriisinkestävyyttä ja toipumista pandemiasta.

Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan yhteensä 1,2 mrd. euroa, mikä vastaa noin 0,51 % osuutta bruttokansantulosta. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 711 milj. euroa määrärahaa ja 671 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2021 jälkeisille vuosille. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin noin 130 milj. euroa.

Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotettava määräraha on noin 25 milj. euroa korkeampi kuin vuonna 2020. Suomen julkisen kehitysyhteistyön raportoitavan kokonaismäärärahan arvioidaan olevan noin 165 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2020 johtuen varsinaisen kehitysyhteistyömomentin ulkopuolisten erien noususta.

Muut määrärahat

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan noin 89 milj. euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 2,4 milj. euroa. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia mahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella.

Ulkoministeriön hallinnonalalle arvioidaan kertyvän 24,8 milj. euroa sellaisia tuloja, jotka eivät sisälly ministeriön toimintamenoihin. Tulot kertyvät mm. tiede- ja kulttuuri-instituuttien vuokratuloista, viisumien käsittelymaksuista, kehitysyhteistyön yhteistoimintahankkeiden tuloista, kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien sekä kehitysavun palautuksista. Tulojen arvioitu määrä on yli 30 milj. euroa pienempi kuin vuodelle 2020 alun perin arvioitu määrä. Pienennys johtuu pääasiassa viisumien käsittelymaksujen määrän arvioidusta romahtamisesta ja siitä, että vuodelle 2021 ei ole suunniteltu kiinteistöjen myyntejä.

Lisätietoja: talousjohtaja Risto Hakoila, puh. 0295 351 287, taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi, puh. 0295 351 284, kehitysyhteistyön osalta yksikönpäällikkö Ramses Malaty, puh. 0295 351 001 ja Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta yksikönpäällikkö Niklas Lindqvist, puh. 0295 351 517.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.