Jyväskylän yliopisto

Kahdeksan vuoden seurantatutkimus osoittaa, että työuupumus ei kehity kaikilla samalla tavalla

Jaa
Tuore pitkittäistutkimus osoittaa, että työuupumusoireiden ilmaantumisessa havaittiin kaksi toisistaan poikkeavaa kehityskulkua. Osalla tutkituista työntekijöistä oireilu alkoi uupumusasteisesta väsymyksestä, jota seurasi myöhemmin kyynisyys työtä kohtaan ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Toiseen työuupumuksen kehityskulkuun liittyi samanaikaisesti sekä kyynistyminen ja ammatillinen itsetunnon heikentyminen, mutta uupumusasteinen väsymys oli vähäistä koko seurannan ajan.

Tulokset käyvät ilmi julkaisusta, joka tehtiin yhteistyössä Tampereen, Jyväskylän ja Deakin yliopistojen tutkijoiden kanssa.Tulokset pohjautuvat Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehtyyn pitkittäistutkimukseen, jota on johtanut Jyväskylän yliopiston professori Taru Feldt. Tutkimuksessa on seurattu samoja työntekijöitä säännöllisin väliajoin kahdeksan vuoden ajan. 

– Työuupumuksen tutkimus on innoittanut tutkijoita ympäri maailmaa lähes 40 vuoden ajan ja sen oireiden kehittymisestä on esitetty useita eri teorioita. Pulmana aikaisemmissa tutkimuksissa on ollut pitkäkestoisia toistuvia mittauksia sisältävien pitkittäistutkimusten vähäisyys ja rajoittuminen tutkimusmetodeihin, joissa työuupumusoireilun kehittymisen on oletettu olevan samankaltaista kaikilla työntekijöillä, dosentti Anne Mäkikangas Tampereen yliopistosta toteaa.

Tutkimus myös vahvisti ymmärrystä työuupumuksen ydinoireista - uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynistymisestä ja ammatillisen itsetunnon heikentymisestä.

– Heikentynyt ammatillinen itsetunto on keskeinen työuupumuksen oire ja se ilmenee yhtäaikaisesti kyynistymisen kanssa. Havainto on merkittävä, sillä ammatillisen itsetunnon heikentymistä työuupumuksen keskeisenä oireena on viime vuosina kyseenalaistettu, Mäkikangas huomauttaa.

Käytännössä tulokset osoittavat, että työuupumusoireiden varhainen tunnistaminen vaatii esimiehiltä, työterveyshuollon ammattilaisilta ja työntekijöiltä itseltään herkkyyttä tunnistaa työuupumuksen kehittymisen vaihteleva oirekirjo.

– Hälytyskellojen ei tule soida vain silloin, kun työntekijä alkaa toistuvasti tuntea voimakasta väsymystä työssään. Myös kyynistyneet työasenteet ja itseluottamuksen horjuminen työssä voivat ovat merkki työuupumusriskistä, Mäkikangas summaa.

Artikkeli on osa European Journal of Work and Organizational Psychology lehden teemanumeroa New directions in burnout research.

Tutkimustulokset ovat saatavilla (gold open access): Mäkikangas, A., Leiter, M., Kinnunen, U., & Feldt, T. (2020). Profiling development of burnout over eight years: Relation with job demands and resources. European Journal of Work and Organizational Psychology. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1359432X.2020.1790651

Lisätiedot:

PsT, dosentti Anne Mäkikangas, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto, anne.mäkikangas@tuni.fi, p. 050 437 7137

Professori, Taru Feldt, psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto, taru.feldt@jyu.fi, p. 040 8053485

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote

Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye