Pohjois-Suomen valmiustoimikunta ja -verkostot kesätauolle

Valmiustoimikunnan vieraana oli alustajana THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.  Puumailaisen lähes tunnin mittainen puheenvuoro ja keskustelu antoi läpileikkauksen COVID-19 tilanteen nykyhetkestä ja varautumisesta tulevaan niin Suomessa, Pohjoismaissa, lähialueillamme, Euroopassa kuin koko maailmassa.

Ylilääkäri Taneli Puumalainen huomautti, että koulujen avaaminen kahdeksi viikoksi ei ole vaikuttanut epidemiatilanteeseen. Myös rajoitustoimia on purettu. Ravintolatoimintaa on avattu, mutta silläkään ei ole tämänhetkisen tiedon valossa merkitystä epidemiaan. Tästä huolimatta valtaosa suomalaisista ei ole saanut vasta-aineita ja siten lähes jokainen on edelleen taudille alttiita. Odotettavissa on, että COVID-19 tauti todennäköisesti ilmenee jatkossa pieninä paikallisina ryppäinä, mutta myös isompi toinen aalto on mahdollinen.

Suomalaiset ovat noudattaneet ohjeistuksia hyvin. Iäkkäiden ihmisten suojaamista on jouduttu pohtimaan myös syrjinnän näkökulmasta.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen katsoi, että lähtökohtana jatkotoimille maassamme on, että olemassa olevalla tartuntatauti- ja muulla lainsäädännöllä pystytään puuttumaan tuleviin tautitapauksiin, eikä poikkeusoloja tai valmiuslakia tarvittaisi. Ravitsemusliikkeiden sääntely on jo otettu tartuntatautilakiin, pikaisena muutoksena.

Puumalainen pohti myös tulevaa ja avasi ajatuksista, millä tavalla alueellisten rajoitustoimien toteuttaminen voisi toimia. Se voisi perustua mahdollisimman pitkälle olemassa olevaan ja vähän korjailtuun tartuntatautilakiin. Alueellisesti varauduttaisiin siihen, että jonkin kunnan ravintola tai yleisötapahtuma saa COVID-19 tartuntaiskun. Tällöin nimenoman kunnan, sairaanhoitopiirin ja aluehallintoviraston tulisi voida pohtia tartuntatautilain käyttöä.

Näissä tilanteissa Suomeen syntyy alueellisesti erilaista sääntelyä. Yhdellä paikkakunnalla ravintola on kiinni ja tapahtumia ei ole ja toisella paikkakunnalla ne ovat avoinna kaikille.

Jatkossa nähdään syntyykö tartuntaryppäitä. Taudin oletetaan todella jatkossa esiintyvän paikallisina ryppäinä tai pieninä alueellisina epidemioina, jotka pyrkivät leviämään alueella. Näiden torjumiseen tulee varautua.

Varautumisen järjestelmä edellyttäisi laajaa testausta, mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman varhain.

Pitäisi olla myös hyvät suunnitelmat ja varautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektorilla. Edellytyksenä olisi, että tartuntaketjujen testaajien pitää olla valmiudessa, on kyettävä selvittämään jokaisen taudin saneen liikkeet, löydettävä altistuneet ja ohjattava heidät joko karanteeniin tai karanteeniin kaltaisiin olosuhteisiin.

Kaikessa tässä auttaa loppukesästä ehkä valmistuva mobiili appi eli mobiilisovellus, joka mahdollistaisi tehokkaan jäljityksen ja parantaisi tartuntaketjujen löytämistä.

Testauskapasiteettia meillä on yllin kyllin.

Muitakin muutostarpeita tartuntatautilaissa on, mutta niitä ei yritetä heinäkuuksi, vaan ne ovat edessä elo syyskuussa sitten. Pitää vielä pohtia.

Totuttuun tapaan valmiustoimikunta kuuli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Kainuun soten puheenvuorot sekä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut- oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtajan Maria Siuruan katsauksen 16.6. iltapäivällä annettavaan aluehallintovirastojen uusimpaan päätökseen rajoitustoimista yli 50 ja enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksiin ja yleisiin kokouksiin. Etenkin kesätapahtumien kannalta merkittävä väljennys on, että heinäkuun ajan alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää yli 500 hengen yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia edellyttäen, että noudatetaan päätökseen erikseen kirjattuja edellytyksiä ja opetus- ja kulttuuriministeriön sekä THL:n ohjeita. Tiloissa on esimerkiksi käytettävä erillisiä katsomolohkoja, joihin jokaiseen on oltava omat kulkureittinsä ja palvelunsa. Siurua kertoi myös kokemuksia noin kaksi viikkoa toteutetun ravitsemisliikkeiden valvonnan tilanteesta.

Kokouksessa puheenvuoron käytti myös aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja Päivi Suorsa, joka kertoi koronavirustilanteesta, lainsäädännöstä ja työnantajilta edellytettävistä toimenpiteistä työsuojelussa.

Valmiustoimikunnan viranomaistahot ja kolmannen sektorin edustajat sekä viestintä kertoivat omat katsauksensa ajankohtaisesta tilanteesta, toimenpiteistä ja näkymistä sekä näkymät henkisestä kriisinkestävyydestä ja kriisiviestinnästä.

Ylijohtaja Savolaisen mukaan valmiustoimikunnassa on muodostettu poikkihallinnollista alueellista tilannekuvaa, jonka tekemistä varten on kuultu eri toimijoiden arviot toimintakyvystä. Tietojen pohjalta on voitu nähdä missä asioissa on tarpeen tehdä yhteistyötä.

Alueellisen valmiustoimikunnan lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on koonnut verkostot, kuntajohtajat, sivistystoimen johtajat ja sosiaalitoimen johtajat ja perusturvajohtajat, sekä ainutlaatuiset kriisiviestijöiden verkosto ja päivittäistavarahuollon verkostot. Näitä ei muissa aluehallintovirastoissa ole koottu. Verkostot jäävät nyt kesätauolle, tautitilanteen ollessa Pohjois-Suomen ja Kainuun alueella rauhallinen. Tämän kertaisessa valmiustoimikunnan kokouksessa ei enää käsitelty kaikkien toimijoiden tilannekuvia, koska sisäministeriöön toimitettava tilannekuvan keräys on loppunut. Toiminta käynnistetään tarvittaessa pikaisesti uudelleen.

Ylijohtaja Savolainen kertoi myös, että pohjoisten alueiden maaherrat Ruotsista ja Norjasta sekä ylijohtajat Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastoista kokoontuivat virtuaalisesti 12.6.2020. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan Terttu Savolaisen koolle kutsumassa kokouksessa kukin edustaja kävi läpi oman maansa koronavirustilanteen ja sen hoitamisen valtion aluehallinnon näkökulmasta. Maaherrat ja ylijohtajat toivovat, että alueelliset eroavaisuudet otettaisiin huomioon rajoituspäätöksiä tehtäessä ja rajaliikenne saataisiin auki Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä mahdollisimman nopeasti.